Syrjäytyminen käsitteenä ja ilmiönä
RYHMÄTEHTÄVÄ 1. Pohtikaa pienissä ryhmissä sitä, mitä ajatuksia käsite ”syrjäytyminen” teissä herättää.
Käsitettä voi lähestyä esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta.
- Mitä käsite pitää sisällään ja tuo teille mieleen? Mitä asioita ilmiöön liittyy?
- Miksi käsite on kiistanalainen?
- Mistä ollaan syrjässä?
- Mitä asioita syrjäytymisen taustalla voi olla?
- Mitä tarkoittaa ongelmien kasautuminen?
- Miksi syrjäytymisestä (erityisesti nuorten) ollaan kiinnostuneita ja puhutaan niin paljon?
- Mistä on kyse siinä, että elokuvan nuoret kutsuvat itseään mieluummin sopeutumattomiksi kuin syrjäytyneiksi?
Kerätkää keskustelun aikana tai sen lopuksi yksittäisiä sanoja tai lauseita kukin omalle paperilleen tai tarralapuille (esim. eriväriset paperit eri ryhmille). Tuokaa paperit valkotaululle ja jaotelkaa ne opettajan kanssa teemoittain, esim. hallitsematon päihteiden käyttö, perhesuhteet, koulutus ja työttömyys, terveys- ja mielenterveys ym… Valmistautukaa perustelemaan kirjaamanne asiat.
Tämän jälkeen tehdään yhdessä keskustellen ryhmätyön yhteenveto opettajan vetämänä.
- Minkälaisia teemoja nuorten kirjaamista lapuista nousee esiin?
|
Opettajalle täydentävää materiaalia ryhmätehtävään 1. |
|
Syrjäytyminen on ennen kaikkea prosessi, johon liittyy kasautuva huono-osaisuus. Ei pysyvä tila, lopputulos tai henkilön ominaisuus. Julkisessa keskustelussa huolta ovat herättäneet erityisesti opiskelun ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret “ulkopuoliset”, joilla on ainoastaan perusasteen tutkinto. Näitä nuoria (15–29 -vuotiaita) voi laskea olevan noin 32 000 (tilanne vuonna 2010). Nämä nuoret eivät ole rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi, ja siitä mitä he tekevät ei esimerkiksi tilastojen valossa tiedetä paljoakaan. On kuitenkin muistettava, että vaikka usein puhutaan työn tai koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista, ei se ole nuorten syrjäytymisen määritelmä, vaan elämäntilanteita on yhtä monta kuin ihmisiäkin. Työn tai koulutuksen ulkopuolelle jääminen kuitenkin usein vaikuttaa nuoren mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan elämäänsä ja tehdä omien tavoitteidensa mukaisia valintoja. Se voi vaikuttaa myös elämänhallintaan, pitempi joutilaisuusjakso ilman päivärytmiä tai mielekästä tekemistä voi vaikeuttaa esimerkiksi takaisin työ- tai opiskelurytmiin pääsemistä. Nuorten kohdalla jo toisen asteen koulutuksen puute rajoittaa usein huomattavasti nuoren myöhempiä mahdollisuuksia. Erityisesti asia herättää huolta nyt, kun nuorten työllisyystilanne on heikentynyt taloudellisen taantuman myötä. Nyky-yhteiskunnassa moni työnantaja edellyttää toisen asteen tai sitä korkeampaa tutkintoa. Jatko-opintokelpoisuuden esimerkiksi korkeakoulussa saavuttaa toisen asteen tutkinnon suorittamalla. |
