Psyko (Psycho, 1960)

Pääosissa: Janet Leigh, Anthony Perkins, Vera Miles, John Gavin.

Sihteerinä työskentelevä Marion kavaltaa työnantajaltaan rahaa auttaakseen rahapulaan joutunutta poikaystäväänsä Samia. Ajomatkalla Samin luo Marion pysähtyy yöpymään tienvarren motellissa, jota pitää hieman omituinen nuorimies Norman Bates. Hän elää vanhassa synkässä talossa motellin vieressä äitinsä kanssa. Marion kuulee heidän riitansa. Marion päättää palata kotiin ja palauttaa rahat työnantajalle. Hän riisuutuu mennäkseen suihkuun. Norman tirkistelee häntä viereisen huoneen kautta. Kun Marion on suihkussa, naisenhahmoinen tappaja astuu sinne ja iskee veitsellä Marionin kuolleeksi. Norman tulee huoneeseen ja vie Marionin ruumiin suolle, jonne hän upottaa sen.

Marionin sisar Lila alkaa etsiä Marionia ja ottaa yhteyttä Samiin. He palkkaavat yksityisetsivä Arbogastin jäljittämään Marionin. Arbogast löytää tiensä Batesin motelliin ja joutuu veistä heiluttavan naishahmon murhaamaksi.

Lila ja Sam ottavat yhteyttä motellipaikkakunnan sheriffiin, joka kertoo Batesin äidin kuolleen jo 10 vuotta sitten. Sam ja Lila saapuvat motellille. Kun Sam kuulustelee Batesia, Lila löytää Batesin muumioituneen äidin. Bates ryntää paikalle äitinsä vaatteisiin pukeutuneena yrittäen tappaa Lilan. Sam pelastaa Lilan ja oikeudenkäynnissä Batesin persoonan todetaan joutuneen täysin äidin valtaan.

Hitchcock teki Psykon halvalla verrattuna muihin saman ajan elokuviinsa: elokuva kuvattiin nopeasti, mustavalkoisena ja lavasteita rakennettiin minimimäärä.

Hitchcock esitteli kaukaisiin paikkoihin tai historiaan sijoittuvien halpiskauhuelokuvien rinnalle jotain aivan uutta: psykopaattimurhaaja vaikutti tavalliselta jokapäiväiseltä hahmolta ja tapahtumat sijoittuivat kaikille tuttuihin sen ajan nykyarkipäivän kuvioihin. Psyko sai valtavasti imitoijia ja sen vaikutus myöhempään kauhuelokuvaan on kiistaton.

Jännityksen rakentaminen

Hitchcock itse kuvaili jännityksen rakentamista huoneella, jonka pöydän alla katsoja tietää olevan aikapommin, mutta elokuvan henkilöt eivät. Hitchcock pelasikin usein eri tietämisen tasoilla: katsoja saa tietää jotakin aiemmin kuin elokuvan päähenkilö.

Hitchcock käytti myös usein ns. MacGuffin-kikkaa juonen käynnistämisessä. Kyseessä on päähenkilöä motivoiva asia, joka on katsojalle yhdentekevä. Esimerkiksi elokuvan Vaarallinen romanssi katsoja ei koskaan saa tietää, miksi vakoojat ovat päähenkilön perässä. Hitchcock suosi pitkiä kamera-ajoja, mutta osasi myös leikata rivakasti, kuten Psykon suihkukohtaus todistaa. Myös musta huumori oli osa Hitchcockin tyyliä. Psyko on myös kerrontarakenteeltaan haastava: katsojan sympatiat herättänyt ”päähenkilö” Marion tapetaan jo ennen elokuvan puoliväliä.

Psykon tunnetuin kohtaus on suihkumurhakohtaus. Kohtaus on yksi elokuvahistorian tunnetuimpia. Kohtauksessa näkyy Sergei Eisensteinin montaasileikkauksen vaikutus Hitchcockiin. Venäläiset 1920-luvun elokuvaohjaajat kehittivät tekniikan, jossa kahden eri kuva-aiheen leikkaaminen peräkkäin aiheuttaa kolmannen merkityksen katsojan päässä. Suihkukohtauksessa ei itse asiassa näytetä kertaakaan veitsen uppoamista Marionin kehoon, vaan leikkaamalla hyvin nopeaan tahtiin otoksia, joissa heilutetaan veistä ja kirkuvan Marionin kasvoja ja kehoa saadaan aikaan vaikutelma veitsen iskemisestä Marioniin. Viulujen ”kirkumista” käyttävä rytmikäs musiikki korostaa veitsen iskemisen tahtia.

 

Tehtävät

1. Katso noin 2 min 50 seuntia kestävä suihkukohtaus useamman kerran. Laske montako erillistä kameraotosta siinä on. Tutki eri kuvakulmia ja niiden rajausta, esimerkiksi lähikuvien käyttöä. Suihkukohtaus löytyy esim. YouTubesta kirjoittamalla hakuun ”Psycho shower scene 1960”.

2. Mieti uudempia kauhuelokuvia ja trillereitä ja niiden vastaavia kohtauksia. Huomaatko niissä vaikutteita Hitchcockin Psykossa käyttämästä kuvaus- ja leikkaustekniikasta?

3. Mitä muita kauhun  rakentamisen tapoja on käytetty elokuvissa? Voit tutkia esimerkiksi  90-luvun ja 2000-luvun japanilaisen uuden kauhuelokuvan (Ringu, Ju-on ym.) tapaa rakentaa katsojaa pelottavia ja elokuvan päähenkilöä uhkaavia kohtauksia. Mitä samoja ja mitä erilaisia kuvaus- ja kerrontatekniikoita huomaat?

4. Elokuvassa päähenkilö Hitchcock kuvaa suihkukohtauksen kuvaamista: ”I am just a man hiding in the corner with a camera – watching.” Mitä hän tällä tarkoittaa? Miten elokuvakamera, sen kautta me elokuvan katsojat ja elokuvassa Marionia seinän reiästä tirkistelevä Bates rinnastuvat?