Tolkien-fandom
Tolkien-fandom tarkoittaa Tolkienin teoksia ihailevien ihmisten maailmanlaajuista, epävirallista yhteisöä.
Kotimaassa toimii vuonna 1992 perustettu Suomen Tolkien-seura Kontu ry. Seura julkaisee kahta lehteä ja järjestää virallisia jäsentapaamisia, minkä lisäksi seuran paikallisyhdistykset järjestävät jäsenille kuukausitapaamisia. Seura myös jakaa vuosittaisen Kuvastaja-palkinnon parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle. Vuonna 2003 joukko Tolkien-entusiasteja teki Suomen ennätyksen leiriytymällä kahdeksi viikoksi Tennispalatsin edustalle Helsingissä jonottamaan lippuja Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu -elokuvan ensi-iltaan.
Tolkien-fandomista on tehty dokumentti nimeltä Ringers: Lord of the Fans. Dokumentin trailerin voi katsoa täältä.
TEHTÄVIÄ
Yksi Tolkienin kirjojen suosion syistä on kirjailijan tekemä poikkeuksellisen laaja ja perusteellinen taustatyö. Tolkien loi tarinoidensa pohjaksi kokonaisen taruston (legendariumin, kuten Tolkien sitä itse nimitti), kuvitteellisia kieliä (mm. haltiakieli quenyan) ja maantieteen. Niin Hobitin kuin Taru sormusten herrasta -kirjankin liitteenä olevat kartat ovat Tolkienin omaa käsialaa.
-
Piirrä kotiseutusi/kyläsi/asumalähiösi kartta fantasiakirjallisuuden tyyliin. Käytä inspiraation lähteenä Tolkienin laatimia karttoja, joita löydät paitsi painetussa muodossa, myös verkosta.
-
Kirjoita nimesi haltiakirjaimin
-
Luo oma hahmosi Keski-Maahan
-
Mikä Tolkienissa kiehtoo? Onko luokassanne Tolkien-faneja tai tunnetteko muualta jonkun? Haastatelkaa Tolkien-fania.
|
Haastattelussa Tolkienin tuotannon ystävä Silja, 12.
Millainen oli ensikohtaamisesi Tolkienin kanssa? En edes muista kunnolla. Sormusten herraa on minulle luettu ensimmäisen kerran kun olin jotain viisivuotias.
Kyllä sitä ennenkin varmaan minua on hobitiksi sanottu ja ovathan nuo kirjat aina olleet hyllyssä. Muistan pienenä tavanneeni kirjan selkämyksestä sil-ma-ril-li-on. Opus näytti paksulta ja pölyiseltä ja oletin, etten koskaan kajoaisi siihen.
Mikä on lempikirjasi Tolkienilta? Miksi? Varmaan Taru sormusten herrasta tai sitten Silmarillion. Molemmat ovat niin viimeisteltyjä ja huolella suunniteltuja, kauniisti kuvailevia ja välillä traagisia ja mahtipontisia. Kaikkea sopivassa suhteessa. Silmarillionista kuitenkin puuttuu se huumorin pilkahdus, joka keventää Sormusten herraa mukavasti. Toisaalta se ei kirjan tyyliin oikein sopisikaan. Kaikki Tolkienin teokset ovat erittäin hyviä.
Mikä Keski-Maassa kiehtoo? Mainitse kolme lempiasiaasi Keski-Maassa. Vaikea kysymys! Pidän erityisesti toisiaan täydentävistä kansoista ja niiden riidoista ja suhteista. Kirjat on kirjoitettu niin hyvin, että koko yksityiskohtia myöten suuniteltu maailma pääsee oikeuksiinsa. Keski-Maahan voi paeta jos arki tympii; siellä kaikki on mahdollista, eikä kuitenkaan.
Kuka on lempihahmosi? Miksi? Legolas, Gandalf, Pippin, Beleg, Eowyn, Yavanna, Sauron, Klonkku, lista voisi jatkua loputtomiin. Pippin ehkä koska se on rohkea mutta vastuuton.
Mitä olet pitänyt Peter Jacksonin filmiatisoinneista? Tekisi mieli sanoa jotain tosi ilkeää ja musertavaa, mutta yritän olla kiltti. Jacksonin mielestä kirjat varmaan olivat sellaisia. Veri lensi tiuhaan tahtiin ja roiskui kiiltävien miekkojen ja tulipallojen sekaan, kun hikiset ja likaiset sankarit halkoivat suoraan huonosta kauhu-elokuvasta napattujen örkkien vatsoja. Eikö jo ala-asteella opetettu että tunnelmaa ei luoda näyttämällä koko tuhatpäistä örkkiarmeijjaa ja huutamalla 80 desibeilin äänenvoimakkuudella kolmea tuntia putkeen? Tolkienilla ainakin oli se tieto hallussaan ja hän sovesi sitä oikein kunnioitettavasti. Useita kauniita ja mukaansatempaavia kohtauksia oli jätetty pois, ja niistäkin jotka otettiin mukaan oli tehty melko kömpelöitä ja keijukaismaisen yli-imeliä. Hobitissakin tätä näkee.
Haltiat olivat sanalla sanoen järkytys. Ei sitten ollut jaksettu lukea ihan kaikkia sivuja kirjoista jotka olivat elokuvien pohjana, vai? Tolkien sanoo selvästi että Keski-Maan haltiat ovat jaloja, uljaita ja viisaita ja että niitten samastaminen hempeisiin keijukaisiin on sama kuin sanoisi kotkaa perhoseksi. Elokuvien haltioilta puuttuivat vain siivet. Oksettavia pimuja minun mielestäni, anteeksi vain. Eivät ne ihan koko ajan niin hirveitä olleet mutta tämä on minun mielipiteeni. Elokuvien hobiteista pidin, samoin maisemat ja rakennukset olivat hienoja. Näyttelijätkin esittivät roolinsa kohtalaisen hyvin. Kokonaisuudessaan filmit muistuttavat ikävä kyllä pahimmillaan ylikypsää sisälmyssylttyä, jota on yritetty koristella vetisellä tomusokerikuorruteella. Ei kovin nättiä eikä kovin taitavaakaan, vaikka kai niissä elokuvissakin oma viehätyksensä on.
Pidätkö muusta fantasiakirjallisuudesta? Miksi? Kyllä, kunhan se on kirjoitettu hyvin. Fantasiassa on mielikuvitus päästetty valloilleen, jopa niin valloilleen ettei tarvitse välittää fysiikain laeista sun muista kaavamaisista hömpötyksistä. Siis jos kirjailija on tajunnut sen.
Mihin fantasiakirjallisuudessa luotuun maahan matkustaisit? Keski-Maahan, tottakai. Tai Narniaan. Keki-Maahan varmaan.
|
