Historiallinen tilanne ja kansainväliset yhteisöt
KARKEA AIKAJANA RUANDAN HISTORIASTA:
1918 Ruanda-Burundi Belgian hallitsemaksi protektoraatiksi. Tutsi-vähemmistöä suositaan; he saavat mm. länsimaisen koulutuksen.
1926 Belgialaiset ottavat käyttöön henkilöllisyystodistuksen, josta käy ilmi etninen alkuperä, joten hutu-tutsi-erottelu virallistuu.
1959 Hutut kapinoivat siirtomaa- ja tutsivaltaa vastaan.
1960 Hutupuolue voittaa siirtomaavallan järjestämät vaalit.
1961–62 Belgia vetäytyy, ja Ruanda ja Burundi itsenäistyvät. Tutseja murhataan. Monet pakenevat maasta.
1973 Tutsien oikeuksia rajoitetaan. Tappaminen kiihtyy. Kenraali Habyarimana nousee valtaan ja ottaa käyttöön yksipuoluejärjestelmän.
1990–1991 Ugandassa maanpaossa elävien tutsien RPF (Rwandan Patriotic Front) hyökkää Ruandaan. Tutseja tapetaan edelleen ympäri maata. Armeija perustaa paikallisia hutumiliisijoukkoja (Interahamwe). Hallituksen avuksi järjestystä ylläpitämään kutsutaan Ranskan ja Zairen joukkoja. Tulitauko solmitaan 29.3.1991.
1993 Habyarimana allekirjoittaa rauhansopimuksen, ja YK-joukkojen on määrä valvoa sopimusehtojen toteutumista. Presidentti kuitenkin viivyttelee lakien
täytäntöönpanossa. Hutujen sotilaskoulutus lisääntyy, ja radiossa aletaan lähettää avoimen tutsivamielistä ohjelmaa.
6.4.1994 Äärihutut ampuvat alas Habyarimanaa ja Burundin presidenttiä kuljettavan lentokoneen estääkseen uudistusten etenemisen. Tutsien järjestelmällinen tuhoaminen alkaa.
7.4.1994 Vaikka tuhansia tutseja on tapettu, YK:n rauhanturvajoukot eivät puutu tilanteeseen, koska ne ovat maassa tarkkailijoina.
9.4.1994 Ulkomaiset hallitukset evakuoivat kansalaisensa Ruandasta.
21.4.1994 YK:n turvallisuusneuvosto päättää yksimielisesti vetää suurimman osan rauhanturvajoukoista maasta.
Kevät 1994 Kymmeniätuhansia tutseja pakenee naapurimaihin, ja tappaminen jatkuu. USA:ssa pohditaan, voiko tapahtumia nimittää kansanmurhaksi. Kansainvälinen yhteisö ei edelleenkään puutu tapahtumiin.
Heinäkuu 1994 RPF valloittaa pääkaupunki Kigalin, ja kansanmurha on ohi. Lähes miljoona ruandalaista tapettiin sadan päivän aikana. Pakolaisongelma on valtava: leireillä naapurimaissa on sekä ensin paenneita tutseja että myöhemmin RPF:n tieltä paenneita hutuja. Leirit ovat turvattomia.
- Vastaa edellä olevan aikajanan perusteella kysymykseen: Mistä vihamielisyydet hutujen ja tutsien välillä johtuvat?
Tunnistakaa elokuvassa mainitut kansainväliset yhteisöt: YK, USA, Belgia, Ranska, ihmisoikeusjärjestöt kuten Punainen risti, hutut ja tutsit. Jaa opiskelijat kuuteen ryhmään, jotka edustavat edellä mainittuja yhteisöjä. Pyydä opiskelijoita ottamaan selville yhteisönsä tilanne ennen kansanmurhaa ja kansanmurhan aikana käyttäen apuna seuraavia kysymyksiä:
a) Anna ainakin kaksi esimerkkiä, miten yhteisö tuli esille elokuvassa.
b) Oliko yhteisöllä vaikutusta konfliktiin?
c) Mitä virheitä yhteisö teki?
d) Miten yhteisö on vastuussa kansanmurhasta? Vastaa kysymykseen elokuvan ja historiallisen tietämyksesi valossa.
Pyydä ryhmiä kertomaan ajatuksistaan koko ryhmälle.
- Olisiko kansanmurha voitu välttää, miten?
- Millaisia ratkaisuja tilanteeseen voitaisiin hakea kaiken tapahtuneen jälkeen?
© Koulukino 2024
