Ihmisyys
- Pyydä opiskelijoita kuvittelemaan luokkaan jana, jonka toisessa päässä on väite: ”Ihminen on pohjimmiltaan hyvä” ja toisessa päässä väite: ”Ihminen on pohjimmiltaan paha”. Pyydä opiskelijoita nousemaan seisomaan ja asettumaan siihen kohtaan janaa, mikä parhaiten vastaa heidän omaa mielipidettään ja valmistautumaan kertomaan lyhyt perustelu valinnoillensa.
- Mikä saa ihmisen tappamaan naapurinsa, sukulaisensa, työkaverinsa? Olivatko hutut erityisen pahoja vai voiko kuka tahansa päätyä tekemään vastaavanlaista?
- Alla on kuvattu kaksi psykologian klassista tutkimusta. Vertaile tutkimuksia Ruandan kansanmurhaan. Millä tavalla tutkimukset voisivat selittää ihmisten käytöstä Ruandassa?
Philip G. Zimbardo: Vankilasimulaatio
Mitä tapahtuu kun hyviä ihmisiä laitetaan pahaan paikkaan? Kumpi voittaa, inhimillisyys vai julmuus? Muun muassa näitä kysymyksiä haluttiin selvittää, kun dramaattinen kokeellinen tutkimus vankilaelämästä toteutettiin kesällä 1971 Standfordin yliopistossa. Koehenkilöt olivat tavallisia opiskelijapoikia yliopistolta, jotka jaettiin vankeihin ja vartijoihin. Simulaation piti kestää pari viikkoa, mutta se piti keskeyttää ennenaikaisesti kuuden päivän jälkeen.
Vankilaympäristö oli vain muutamassa päivässä muuttanut vartijat sadistisiksi ja vangit masentuneiksi ja äärimmäisen stressaantuneiksi.
(Tutkimuksesta on lisätietoa sosiaalipsykologian oppikirjoissa ja tällä internet-sivustolla.)
Muzafer Sherif: Poikaleiri
Kokeessa tutkittiin ryhmien välisten suhteiden kehitystä poikaleirillä, jonne oli kutsuttu joukko toisilleen vieraita 12-vuotiaita poikia. Leiriläiset saivat aluksi tutustua toisiinsa, ja ystävyyssuhteita alkoi kehittyä. Parin päivän päästä pojat jaettiin kahteen ryhmään siten, että syntyneet ystävyssuhteet hajotettiin. Nyt haluttiin tutkia, miten kilpailu vaikuttaaryhmien välisiin suhteisiin. Päiväohjelmat koostuivat mitä erilaisimmista kilpailuista, joiden päätteeksi voittanut ryhmä palkittiin näkyvästi – voittajat saivat koulupoikien unelmalahjoja, kun taas hävinneet jäivät palkinnotta. Uusissa ryhmissä syntyi varsin pian voimakas me-henki, toiseen ryhmään sijoitetut entiset ystävät unohtuivat ja ulkoryhmään alettiin suhtautua vihamielisesti. Kilpailujen ulkopuolella pysyteltiin oman ryhmän parissa ja toisen ryhmän jäseniä vältettiin. Seuraavaksi tutkijat kokeilivat eri tavoin, miten vihamielisyyden saisi poistettua ryhmien väliltä. Se ei ollut helppoa. Lopulta tutkijat katkaisivat veden tulon leirille ja järjestivät niin, että vain yhdessä toimimalla ryhmät saivat tarvitsemansa veden. Kun yhteistoiminta oli toistuvaa, ryhmien suhteet paranivat. Enää ei oltu niinkään eri ryhmien jäseniä, vaan poikia, joiden vedensaanti oli uhattuna.
(Lahikainen, Pirttilä-Backman: Sosiaalipsykologian perusteet)
- Pyydä opiskelijoita palauttamaan mieleen jokin epäoikeudenmukainen tilanne, jota he ovat seuranneet sivusta, ja kertomaan tilanne parillensa. Pyydä pareja keskustelemaan seuraavista kysymyksistä tilanteiden pohjalta:
a) Harkitsitko puuttumista epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen?
b) Mikä vaikutti päätökseesi puuttua tai olla puuttumatta tilanteeseen?
c) Mitä tunteita koit todistaessasi epäoikeudenmukaista tilannetta?
d) Aseta itsesi uhrin paikalle. Miten olisit uhrina toivonut sivustakatsojien reagoivan?
e) Aiotko reagoida eri tavalla ensi kerralla?
- Kun lähes miljoona ihmistä tapettiin sadassa päivässä muun maailman katsoessa vierestä, Paul Rusesabagina pelasti perheensä lisäksi 1200 pakolaista. Mikä sai Paulin auttamaan, ja miten hän sen teki? Miksi Paulin käsitys pelastettavista laajeni hänen perheestään koko yhteisöön?
© Koulukino 2024
