Ikuistetut hetket sijoittuu 1900-luvun alun Ruotsiin. Tarinan päähenkilö on Malmössä, Skånessa asuva suomalaissyntyinen Maria Larsson, jonka avioliittoa, perhe-elämää ja harvinaista valokuvausharrastusta elokuva kuvaa. Tarinan kertojanäänenä toimii Marian vanhin tytär Maja. Marian aviomies Sigfrid, Sigge, on satamatyöläinen, joka on kyllä hurmaava ja harvinaisen kiltti hevosia kohtaan, mutta pettää Mariaa ja muuttuu viinaa saadessaan väkivaltaiseksi. Siggen alkoholismi, uskottomuus ja aggressiivisuus saattavat Marian ja Siggen avioliiton jatkuvasti kuilun partaalle. Jostain syystä Maria antaa silti aina armon käydä oikeudesta. Myös työväestön olojen kurjuus, työtaistelut ja ensimmäinen maailmansota varjostavat Marian kasvavan perheen arkea, mutta ahkerat ja kiltit lapset tuovat Marialle iloa. 

 

Tapahtumien keskipisteessä on kamera – tuo ihmeellinen uusi keksintö, jollaisen Maria on voittanut arpajaisissa. Maria vie kameran valokuvausliikkeeseen myydäkseen sen, mutta liikkeen omistaja, sivistynyt tanskalainen valokuvaaja Pedersen ehdottaa että hän sentään kokeilisi kameraa ennen sen myymistä. Pedersen opettaa Marialle kuvaamisen ja kuvankehittämisen salaisuuksia, ja Maria ihastuu valokuvaamisen taikaan välittömästi. Myös Pedersen itse kiehtoo Mariaa. Maria kuvaa sekä omaksi huvikseen että toisten tilauksesta, saapa jopa erään kuvansa lehteenkin. Sigge seuraa kuvausharrastusta nyreissään, etenkin kun Pedersenin ja Marian ystävyys paljastuu hänelle. Maria itsekin hämmentyy omasta innostuksestaan kuvaamiseen ja pelkää, että hänen roolinsa äitinä voisi jäädä harrastuksen jalkoihin. 

 

Siggen ystävän itsemurha ja perheen sisäisten jännitteiden kasvu vievät Siggen lopulta niin epätoivoiseksi, että tämä on lähellä tappaa Marian. Sigge joutuu vankilaan, ja perhe on tyytyväinen rauhan palattua kotiin – toimeentulon kanssa on tosin niin ja näin. Marian suureksi pettymykseksi Pedersen päättää palata Tanskaan lähemmäs sukuaan. Kun Sigge pääsee vankilasta, Maria on vastassa, mutta kumpikin on oppinut jotain. Maria uskaltaa nyt 

pitää puoliansa, ja Sigge näyttää tehneen parannuksen. Yllättäen Sigge perustaa menestyvän kuljetusyrityksen, ja elokuva päättyy jotakuinkin onnellisesti. Maja tosin jää ihmettelemään, miksi Maria oli niin loputtoman kärsivällinen. Ehkä kyse oli yksinkertaisesti rakkaudesta? 

 

Elokuvan teemoja ovat mm. valokuvaus, valokuvauksen historia, 1900-luvun alun historia, avioliitto, perhe, työväenliike, alkoholismi ja uskottomuus. 

 

Elokuvan juoni perustuu ohjaaja Jan Troellin vaimon, käsikirjoittaja Agneta Ulfsäter-Troellin muistiinpanoihin. Ulfsäter-Troell haastatteli isotätiään Maja Ömania kuuden vuoden ajan ja kirjoitti tarinoiden pohjalta kirjan. Maja oli oikean Maria Larssonin tytär. Elokuvassa Maria on muutettu suomalaissyntyiseksi, koska ohjaaja Troell halusi rooliin suomalaisen Maria Heiskasen, jonka kanssa hän on tehnyt yhteistyötä aiemminkin. Tapahtumapaikka on muutettu Göteborgista Malmöksi, koska ohjaaja on kotoisin noilta seuduilta. Valokuvausta pitkään harrastanut Troell on kuvannut elokuvan itse, ja kertonut saavansa usein elokuviinsa inspiraation valokuvasta.

 

(Lähteet: Helsingin Sanomat / Veli-Pekka Lehtonen 6.11.2008, Sveriges Radio Sisuradion nettisivu http://www.sr.se/cgibin/Sisuradio/programsidor/artikel.asp?ProgramID=1003&artikel=2337727 / Sari-Anna Söderman.) 

 

Ohjaaja Troell on koettanut tavoittaa aikakauden henkeä kuvaamalla elokuvan lähes pelkästään luonnonvalossa 16 millimetriä leveälle filmille nykyään 

tavanomaisen 35-millisen filmin sijaan. Näin kuvasta on tullut hieman rakeinen, kuin vanhoissa valokuvissa. Elokuvan musiikin on säveltänyt Matti Bye, joka on kertonut saaneensa säveltämiseen innoituksen vanhojen mykkäelokuvien säestyksessä käytetystä musiikista.

 

(Lähde: Anniina Wallius, Yle Uutiset http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/arvio/id106388.html)

© Koulukino 2024