Carlosina ja Shakaalina tunnettu Ilich Ramírez Sánchez oli 1980- ja 1990-lukujen etsityin ja pelätyin terroristi. Hänet yhdistettiin useisiin terroristi-iskuihin, joissa menehtyi yli 80 ihmistä.

Ilich Ramírez Sánchez syntyi Venezuelassa Etelä-Amerikassa vuonna 1949. Carlosin isä oli marxilainen asianajaja ja nimesi kolme poikaansa entisen neuvostojohtaja Leninin mukaan (Leninin oikea nimi oli Vladimir Iljitš Uljanov). Isänsä tavoin Ilich omaksui marxilas-leninistisen ideologian jo nuorena, ja liittyi kommunistisen puolueen nuoriso-osastoon 18-vuotiaana. Seitsemän vuotta myöhemmin hän osallistui sissisodankäynnin harjoitusleirille Havannassa, Kuubassa. 

Sanchezin perhe muutti Eurooppaan ja Ilich aloitti yliopisto-opinnot Moskovassa. Hänet kuitenkin erotettiin yliopistosta 21-vuotiaana. Pian tämän jälkeen Ilich matkusti Lähi-itään ja ilmoittautui vapaa-ehtoiseksi Palestiinan Vapautuksen Kansanrintaman, PLFP:n sissikoulutukseen. Koulutuksessa hänelle annettiin nimi 'Carlos'.

Carlosin ensimmäinen merkittävä, julkisuutta saanut terroristiteko oli nk. OPEC-isku vuonna 1975. Carlos oli tuolloin 26-vuotias. OPEC on öljynviejämaiden yhteistyöorganisaatio, ja isku kohdistui organisaatioon päämajaan Itävallassa. Carlosin ryhmä otti panttivangiksi 60 ihmistä, 3 kuoli iskussa. Panttivankitilanteen ajan Itävallan televisio ja radio soittivat Carlosin vaatimuksesta palestiinalaisten vapautusliikkeen sanoman joka toinen tunti. Carlos itse pukeutui vallankumoustaistelija Che Guevaran näköiseksi: samanlainen baretti, samankaltainen takki.

OPEC-iskuun osallistui myös Carlosin tuleva rakastaja ja vaimo, Magdalena Kopp. OPEC-iskun jälkeen Carlos erotettiin PFLP:stä, koska hänen katsottiin epäonnistuneen. Carlos kuitenkin sai itselleen 50 miljoonaa dollaria joilla hän suunnitteli perustavansa oman järjestön. Yritykset perustaa itsenäinen järjestö kuihtuivat. Sen sijaan Carlos matkusteli ja loi yhteyksiä terroristeihin Länsi-Saksassa ja Lähi-idässä. Carlos oli yhteydessä myös Itä-Saksan ja Neuvostoliiton salaisiin poliiseihin Stasiin ja KGB:n.

Carlos teki iskuja eri tahojen puolesta rahaa vastaan ja eli loistokkaasti. Hänen rahoittajiaan olivat esimerkiksi Libyan diktaattori Gaddafi, PFLP sekä saksalaiset Baader-Meinhof -terroristit. Myös Romanian salainen poliisi palkkasi Carloksen surmaamaan romanialaisia toisinajattelijoita Ranskassa.

Vuonna 1982 Carlosin rakastaja Magdalena Kopp jäi Ranskassa kiinni räjähteiden ja salamurhasuunnitelmasta kertovien luonnosten kanssa. Hänet tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen. Carlos vaati Koppin vapauttamista. Kun Ranskan viranomaiset eivät tähän suostuneet, Carlos kosti iskemällä ranskalaisiin kohteisiin seuraavan kolmen vuoden ajan. Iskut kohdistuivat usein julkisiin tiloihin, esimerkiksi juna-asemaan.

Carlosista tuli Euroopan etsityin terroristi. Hänen maineensa sai myyttisiä piirteitä, sillä hänen sanottiin olleen aina paikalla varmistamassa suunnittelemiensa iskujen toteutuminen, mutta onnistuneen joka kerta paeta.

Lopulta Carlos menetti tukijansa. Hän pakeni maasta toiseen suojelua etsien. Viimeisenä turvapaikkaa tarjosi Sudan. Ranskalaiset ottivat hänet siellä kiinni 1994. Kolme vuotta myöhemmin Carlos tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Ranskassa. Vuonna 2001 Carlos kääntyi vankeudessa islaminuskoon ja meni naimisiin  asianajajansa kanssa.

Carlosista elokuvan ohjannut Olivier Assays sanoo: "Carlosin elämässä kiinnostavinta on sen surullinen logiikka. Joskus hän ohjasi omaa kohtaloaan, mutta yleensä häntä vain vietiin. Hän oli palkkasoturi, joka yritti tehdä itsestään vallankumoussankarin". (Lähde: Suomen kuvalehti)

 

• Mikä oli Carlosin ideologia? Miten hän valitsi iskujensa kohteet?
• Carlos samaistui Che Guevaraan. Kuka tämä oli? Oliko Carlosin ja Guevaran toiminnalla jotain yhteistä?
• Millainen Carlos oli johtajana? Mitkä olivat saksalaisten nuorten syyt seurata hänen esimerkkiään?
• In the Darkroom -elokuva kertoo Carlosista tämän läheisten näkökulmasta. Millainen ihminen Carlos on yksityiselämässään?