Sakari Toiviainen kirjoittaa tähteydestä seuraavasti:

"Mitä on siis se säteily, se vetovoima, joka tekee tähden ja joka erottaa hänet näyttelijästä, näyttelijän taiteesta, siis taidosta? Miksi toisista tulee tähtiä toiset yhtä lahjakkaat, kauniit ja rohkeat jäävät tai tyytyvät olemaan pelkkiä "näyttelijöitä"? Tämä on ikuisuuskysymys, johon ei löydy reseptiä eikä lopullista vastausta – muutenhan tähtitehtaat voisivat suoltaa tuotteitaan markkinoille mielin määräin." (Filmitähtien aika. Näyttelijöitä suomalaisen elokuvan kultakaudelta. Toimittanut Kai Vase. 2007:10)

Elokuvatutkija Richard Dyer teoretisoi elokuvatähteyttä 1970-luvun lopulta alkaen. Hänen ansiostaan tähtitutkimus käynnistyi elokuvatutkimuksessa. Hänen kirjansa Stars ilmestyi vuonna 1979 ja Heavenly bodies: Film Stars and Society vuonna 1986 sekä Theorizing stardom vuonna 1989.

Dyer tutki kaikkea sitä, mikä ympäröi tähteä: lehtiä, elokuvajulisteita, haastatteluja jne. Näiden kaikkien yhteisvaikutuksesta katsojalle rakentuu kuva tähdestä, mikä edelleen vaikuttaa katsojan kokemukseen elokuvasta.  Björkmanin elokuva on hyvin dyerilainen siinä mielessä, että se avoimesti paljastaa, miten nämä eri kertojaäänet, kuva- ja äänimateriaalit, rakentavat hyvin ristiriitaistakin kuvaa Ingrid Bergmanista.  Nämä materiaalit yhdessä muodostavat Dyerin termein tähtitekstin. Hän siis korostaa, että tähdestä ei voida muodostaa jotakin yhtä ainutta merkitystä. Tähtiteksti ympäröi tähteä ja sisältää erilaisia ristiriitaisiakin näkemyksiä, jotka katsoja liittää tähteen.

• Pohdi miten näyttelijäsuoritus eroaa tähteydestä.
   
• Pohdi, miten Björkmanin elokuva erottaa toisistaan näyttelijyyden ja tähteyden: Ingrid näyttelijänä ja Ingrid tähtenä? Mikä elokuvassa on keskustelua näyttelijästä ja näyttelijäsuorituksesta, mikä taas tähdestä ja tähteydestä?