1. PERUSTUNTEET

Psykologiassa on keskusteltu paljon tunteiden määritelmästä ja toiminnasta. Tutkijoilla on erilaisia teorioita, jotka voivat olla melko ristiriitaisia keskenään, mutta yleisesti voidaan sanoa, että tunteet ovat mielen ja kehon samanaikainen reaktio johonkin tiettyyn asiaan. Reaktiot liittyvät fysiologiseen vireyteen, olemukseen sekä tietoiseen kokemukseen. Tutkijat ovat eri mieltä siitä, miten nämä tekijät toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. Pelkäänkö, koska tietoisesti huomaan että kehoni pelkää, vai johtuuko kehollinen reaktio siitä, että tietoisesti tulkitsen tilanteen pelottavaksi? Erään teorian mukaan ilmeet vaikuttavat tunteiden tietoiseen kokemiseen. Esimerkiksi jos hymyilemme vaikka emme ole iloisia, voi mielialamme kohota ainakin lyhyeksi ajaksi.

• Harjoitus: Pidä kynä hampaiden välissä koskematta sitä huulilla (näin) 1-2 minuuttia. Miltä tuntuu?

Tunteet liittyvät siis erityisiin ilmeisiin, jotka toinen ihminen voi tulkita melko hyvin. Psykologi Paul Ekmanin mukaan ainakin perustunteet tunnustetaan yleismaailmallisesti. Hänen perinteisen teoriansa mukaan perustunteet ovat ilo, inho, pelko, suru, ja viha. Inside Outin tekijät neuvottelivat muutamien tutkijoiden – muun muassa Ekmanin – kanssa, minkä johdosta elokuvaan valikoituivat nämä viisi perustunnetta.

• Harjoitus: Tehkää harjoitus pareittain. Kuvittele, että olet näyttelijä, jonka täytyy näytellä iloa / surua / inhoa / pelkoa / vihaa / yllättyneisyyttä. Parisi yrittää tunnistaa tunteen. Pohtikaa, onko perustunteiden tunnistaminen toisesta vaikeaa. Jos käytössänne on älypuhelimia tai tabletteja, voitte laajentaa harjoitusta. Ottakaa toisistanne kuvat kaikissa tunnetiloissa ja pohtikaa myös kehonkieltä tunteen aikana. Millaisessa asennossa iloinen henkilö yleensä on? Entä vihainen?
• Keskustelu: Muistelkaa elokuvan kulkua. Muistatteko mitä Ilo, Inho, Pelko, Suru ja Kiukku tekevät ja miten he jokainen omalta osaltaan auttavat Rileya?

Ilo pitää Rileyn iloisena tyttönä, Inho suojelee häntä myrkytykseltä (sekä fyysiseltä että sosiaaliselta), Pelko pitää hänet turvassa ja Kiukku huolehtii oikeudenmukaisuudesta. Vaikka Ilo tietää muiden tunteiden tehtävät, aluksi hän ei ole varma, mitä Suru oikeastaan tekee. Ilo ymmärtää vasta elokuvan loppuosassa, että Suru yrittää ilmaista muille, että Riley tarvitsee apua.

• Harjoitus: Inside Outin keskeinen oppimistarina on Surun rooli, joka vaikuttaa aluksi epäselvältä ja selviää vähitellen elokuvan edetessä. Tämä on elokuvan tekijöiden valinta, mutta he olisivat voineet kertoa jonkin toisen tunteen roolin samalla tavalla. Keksi tarina, joka selittää Pelon / Inhon / Kiukun / Ilon roolin!

Perustunteiden lisäksi on olemassa muitakin tunteita kuin elokuvassa esitetyt ilo, suru, pelko, inho ja viha.

• Keskustelu: Osaatko nimetä muita tunteita? Muistatteko elokuvasta esimerkkejä, mitä muita tunteita Riley tuntee? Esim. häpeää kun hän itkee koulussa tai ylpeyttä kun hän tekee maalin.
• Harjoitus: Visualisoi omat tunteesi! Piirrä miellekartta (mind-map) omista tunteistasi. Elokuvassa kaikilla tunnehahmoilla oli omat värinsä ja muotonsa. Millaiset sinä valitset tunteillesi?

Psykologi Carroll Izardin työryhmän mukaan perustunteita ovat kiinnostus, ilo, yllätys, suru, viha, inho, halveksinta, sisäsuuntainen vihamielisyys, pelko, häpeä, ujous ja syyllisyys.

• Harjoitus: Piirrä yksi Izardin perustunteista, joka ei ole tuttu Inside Outista.
• Keskustelu: Kuvitelkaa millainen elokuvasta olisi tullut, jos tekijät olisivat neuvotelleet Izardin eivätkä Ekmanin kanssa. Mitä mieltä olette, toimisiko elokuva 12 päähahmon kanssa? Tiedättekö elokuvaa, jossa olisi niin monta hahmoa? Onko monien hahmojen tarinaa helppo seurata?

Vaikka kaikilla ihmisillä on perustunteet, tunteiden suhteet vaihtelevat. Jotkut ihmiset ovat melkein aina iloisia ja ottavat kaiken rauhallisemmin, toiset ovat helposti huolissaan ja murehtivat useammin. Elokuvassakin näemme, että erilaisten ihmisten mieli näyttää erilaiselta.  

• Keskustelu: Huomasitteko, että Rileyn äidin mielessä Suru istuu ohjauspaneelin keskellä, eli hän on pomo? Mitä se tarkoittaa? Eikö äiti  ole onnellinen ihminen?

2. ONKO TUNTEILLA SUKUPUOLTA?

• Keskustelu: Elokuvassa Rileyn ja äidin mielet näyttävät monimutkaisemmalta kuin pojan ja isän mielet. Poika ja isä on kuvattu vähemmän tunnetaitoisina kuin Riley ja äiti. Keskustelkaa yhdessä sukupuoliin liittyvistä stereotyypeistä. Osaatteko sanoa, miten kulttuuri vaikuttaa sukupuolen muodostumiseen?

“Naiset ovat emotionaalisia ja miehet rationaalisia.” “Naiset ovat niin monimutkaisia, että ei ole mahdollista ymmärtää heitä.” Vaikka nämä fraasit ilmentyvät mediassa usein hauskoina, arkielämässä niitä käytetään perusteluiksi esimerkiksi siihen, miksi naista ei täydy ottaa vakavasti tai miksi naisen ei pitäisi toimia johtajana. Tunteiden sukupuolieroihin liittyvistä stereotyypeistä johtuu myös se, että tytöiltä vaaditaan useammin, että he ovat kilttejä ja ottavat toiset huomioon, kun taas pojilta vaaditaan useammin, että he ovat voimakkaita eivätkä itke. Usein unohdetaan kiinnittää huomiota lasten temperamenttiin ja persoonallisuuteen, joka ei ole sidoksissa sukupuoleen. Sukupuolen voidaan sanoa olevan myös kulttuurisesti muodostunut, kun tytöt ja pojat kasvatetaan erilaisiksi yhteiskunnissa vallitsevan arvopohjan mukaisesti.