Elokuvassa Einari kertoo viettäneensä onnellisen lapsuuden siskonsa Elinan kanssa. Einarin isä koki valaistumisen pojan ollessa 12-vuotias. Perheen elämä kuitenkin jatkui normaalina, vaikka isän suhtautuminen elämään otti täysin uuden suunnan. Valaistumisen myötä isän ja pojan välinen suhde vahvistui: isästä tuli pojalle supersankari ja pojasta isälle oppipoika, jonka kanssa jakaa kokemuksia ja jolle välittää oppia eteenpäin.

• Mitä Einarin lapsuudesta kerrotaan elokuvassa? Minkälaiset olot vallitsivat perheessä? Minkälaiset perheenjäsenten keskinäiset suhteet olivat? Ovatko keskinäiset suhteet muuttuneet vuosien kuluessa?
• Miltä Veikko, Einari, äiti Arja ja sisko Elina vaikuttavat ihmisinä? Minkälaista elämää he elävät, miten he viettävät aikaa keskenään? Mitä kerrotaan Veikon ja Arjan menneisyydestä, esimerkiksi heidän omista vanhemmistaan ja lapsuudestaan?

Kriisi perheessä

Dokumentissa kerrotaan, että Veikon valaistuminen tapahtui sen jälkeen, kun äiti Arja joutui hengenvaaraan vapaaehtoistöissä Etelä-Amerikan Nicaraguassa. Ei ollut selvää, oliko äiti menehtynyt vai elossa, ja kotona ollut muu perhe eli epätietoisuudessa. Pian tapahtuneen jälkeen Veikko osallistui Helsingissä järjestetylle henkisen tiedon kurssille, mistä hän palasi muuttuneena ihmisenä.

Suomen Mielenterveysseura määrittelee kriisin esimerkiksi raskaana menetyksenä tai muunlaisena elämänmuutoksena. Kriisissä oleva kokee avuttomuuden tunnetta ja hätää, perusturvallisuuden tunne heikkenee ja ote elämästä tuntuu katoavan. Kriisiä läpikäyvä saattaa myös kokea monenlaisia oireita ja tuntemuksia, kuten ahdistusta, masentuneisuutta, unettomuutta ja ärtyneisyyttä. Tilanne voi tuntua erityisen raskaalta silloin, kun se tuo mieleen aikaisempia koettuja kriisejä tai elämässä kohdattuja haasteita. Toisaalta kriisi voi mahdollistaa asioiden uudelleenarvioimisen ja tätä myötä henkisen vahvistumisen. Hyvin monenlaisista elämänvaiheista ja tapahtumista voi siis olla seurauksena kriisi. Taustalla voi olla äkillinen muutos tai järkyttävä tapahtuma. Kriisi voi olla myös seurausta useista samanaikaisista kuormittavista asioista. Myös luonnollinen ja ennakoitavissa oleva elämäntapahtuma voi aiheuttaa kriisin. Moninaisuuden hahmottamiseksi kriisit voidaan jakaa kahteen kategoriaan:
1. Kehityskriisit ja elämäntilannekriisit liittyvät normaaliin elämänkulkuun ihmisen siirtyessä elämänvaiheesta toiseen. Myös positiivinen tapahtuma, kuten toivotun lapsen syntymä voi aiheuttaa kriisin.
2. Traumaattisen kriisin synnyttää usein epätavallisen voimakas ja epänormaali tapahtuma, johon liittyy suuri tunnejärkytys ja jota omat voimat eivät riitä kohtaamaan.

Traumaterapiakeskus kuvailee traumaattista kriisiä psyykkiseksi tilanteeksi, jossa yksilö kohtaa ulkoisen tapahtuman, joka uhkaa hänen ruumiillista olemassaoloaan, sosiaalista identiteettiään ja turvallisuuttaan. Tämän mukaan traumatisoiva tapahtuma uhkaa ihmisen uskomusjärjestelmää. Terve ihminen yleensä uskoo, että maailma on hyvä, elämä on tarkoituksenmukaista ja että ihmiset ovat arvokkaita. Järkyttävä tapahtuma voi murskata uskomusjärjestelmän, koska se tapahtuu ennustamatta ja sattumanvaraisesti. Haavoittumattomuuden illuusio häviää ja ihminen menettää hallinnantunteensa.

• Pohdi näiden määritelmien valossa Einarin lapsuutta ja perhedynamiikkaa. Miten äidin koettelemus muutti perhettä, miten asiaa käsiteltiin perheen kesken ja mitä siitä seurasi? Saiko perhe esimerkiksi missään vaiheessa tukea ammattilaiselta?
• Mitä luulet, miksi Einari lähti vasta nyt aikuisena ottamaan selvää perheensä menneisyydestä, ja selvittämään omia lapsuudenkokemuksiaan? Mikä on elokuvan merkitys niin tekijälle itselleen kuin hänen perheelleen?
• Pohtikaa pareittain tai pienryhmissä, miten kriisin kohdatessa tulisi toimia. Kriisin voi kokea yksilö, perhe, työ-, opiskelu- tai harrastusyhteisö. Miten asian käsittelyn kanssa tulisi lähteä liikkeelle, kenen kaikkien tulisi olla läsnä asian käsittelyssä, miten jokainen yksilö tulisi huomioida? Kenelle kuuluu päävastuu kriisin käsittelyssä? Miten pitkälle kriisityötä pitäisi tehdä ajallisesti katsoen?
  Voitte käyttää apuna seuraavia Suomen Mielenterveysseuran, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Edu.fi-sivuston neuvoja:
  Edu.fi ”Taustatietoa kriiseistä ja henkisestä tuesta”
  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ”Psyykkiset kriisit sekä trauma- ja stressireaktiot”
  Suomen Mielenterveysseura ”Monia keinoja selviytyä vaikeasta elämäntilanteesta”
  Suomen Mielenterveysseura ”Miten tuen kriisissä olevaa?”