Miellekartta elokuvan peloista

Kootkaa yhdessä iso miellekartta niistä tilanteista, jolloin elokuvassa on pelottanut Sohvia, Jättiä ja muita päähenkilöitä kuten esimerkiksi ilkeitä jättejä ja Englannin kuningatarta. Keskittykää erityisesti karttaa tehdessä niihin tilanteisiin, kun Sohvia tai Jättiä on pelottanut.

Opettajan tueksi esimerkkilista tilanteista, joissa elokuvan aikana Sohvia on pelottanut, kun hän olisi tarvinnut rohkeutta:

• Yöllä yksin hereillä oleminen
• Ison hahmon näkeminen yöllä ikkunasta
• Matka Jätin luokse
• Kun hänen täytyy palata takaisin ihmisten maailmaan Ison kiltin jätin luota
• Ilkeät jätit tulevat etsimään häntä asunnosta
• Painajaisen näkeminen

Opettajan tueksi esimerkkilista tilanteista, joissa elokuvan aikana Isoa kilttiä jättiä on pelottanut, kun hän olisi tarvinnut rohkeutta:

• Ilkeät jätit satuttivat ja kiusasivat häntä
• Ilkeät jätit tulivat hänen asuntoonsa ja niiden vastustaminen
• avun pyytäminen Englannin kuningattarelta
• Ihmisten edessä näyttäytyminen
• Luottaminen ihmisiin

Keinoja pelkonsa kohtaamiseen

Seuraavan harjoituksen avulla opitaan tunnistamaan erilaisia keinoja selviytyä pelottavista tilanteista. Yksi oppilas valitaan Sohviksi tai Jätiksi oppilaiden keskelle. Oppilas eläytyy valitsemakseen hahmoksi ja nimeää yhden tilanteen, jossa häntä on pelottanut. Esimerkiksi: ”Minua pelottaa aina keskellä yötä, kun muut nukkuvat ja itse olen hereillä.” Tämän jälkeen oppilaat antavat rauhallisesti erilaisia neuvoja Sohville siitä, miten pelko voitaisiin kohdata tai miten pelosta voisi päästä eroon. Kun ehdotuksia ei enää tule, Sohvina tai jättinä ollut oppilas kertoo, mitkä ehdotukset hänen mielestään olivat hyviä ja jopa toimivia.

Pohtikaa yhdessä lopuksi, miten elokuvassa Sohvi ja Iso kiltti jätti voittavat pelkonsa. Mitä elokuvan päähenkilöt tekevät sen eteen, että voittavat pelkonsa? Missä tilanteissa päähenkilöt ovat rohkeita? Pohtikaa yhdessä vielä, mitä Sohville ja Isolle kiltille jätille annetuista ehdotuksista itse voisi käyttää, kun pelottaa.

Pelkojen voimakkuus tunnenurkkaharjoituksena

Oppilaat kirjoittavat paperilapuilla mahdollisimman paljon erilaisia asioita, mitkä pelottavat itseään tai muita. Tämän jälkeen kaikki laput sekoitetaan pussiin. Opettaja nostaa vuoronperään pussista yhden lapun ja lukee sen ääneen.

Luokassa on neljä eri seinää ja jokaisella seinällä on oma voimakkuutensa. Voimakkuuden voi merkitä esimerkiksi paperilla tähdin yhdestä neljään. Yksi tähti tarkoittaa sitä, että asia ei pelota juurikaan. Neljä tähteä puolestaan tarkoittaa sitä, että asia pelottaa todella paljon. Oppilaat menevät sen seinän luokse, kuinka paljon ääneen sanottu asia heitä pelottaa.

Tehtävän kuvaa vaihdetaan suurin piirtein puolessa välissä. Opettaja nostaa edelleen vuoronperään pussista yhden lapun ja lukee sen ääneen. Oppilaat puolestaan menevät sen seinän luokse, miten rohkeita kokevat olevansa suhteessa ääneen sanottuun asiaan. Yksi tähti tarkoittaa sitä, että oppilas ei koe itseään sanotussa tilanteessa rohkeaksi, kun taas neljän tähden kohdalla oppilas kokee itsensä erittäin rohkeaksi.

Voimalauseet kyltissä

Pohditaan yhdessä ryhmissä erilaisia tilanteita, joissa ihminen omassa elämässään saattaa jännittää. Omakohtaisesti omien pelkojen kertominen voi olla liian jännittävää, joten keskustelu on hyvä pitää yleisellä tasolla. Esimerkiksi: ”Yleensä ihmiset jännittävät esiintyessään vaikka luokalle.”

Ideoidaan ryhmissä mahdollisimman paljon erilaisia lauseita, joilla voi kannustaa ihmisiä ja toki myös itseään niistä tilanteista yli, joissa olisi tarvinnut enemmän rohkeutta. Voimalauseita voivat olla esimerkiksi: ”Keep calm and have no fear” tai ”Moka on lahja!”. Jokainen oppilas valitsee yhden itselleen mieluisan voimalauseensa ja askartelee siitä paksulle pahville oman kylttinsä.

Voimalause voidaan kirjoittaa kylttiin pulloväreillä. Kyltti koristellaan erilaisten nappien ja esimerkiksi pienten muovieläinten, Kinder-yllätysten ja korkkien avulla sommittelemalla ja liimaamalla koristeet kehyksiksi voimalauseen ympärille.

Uskomukset, tunteet ja sanat ristiriidassa

Jos joku sanoo toiselle riittävän monta kertaa esimerkiksi ”sinä et pysty siihen” tai ”sinä et ole riittävän rohkea”, kuulija lopulta alkaa uskomaan siihen. Sama käy myös toisinpäin. Jos riittävän usein toinen kuulee itsestään tai sanoo itselleen hyviä asioita, kuulija alkaa lopulta uskomaan siihen.

Tämän seuraavan harjoituksen avulla oppilas tulee tietoiseksi, siitä miten omat tunteet ja uskomukset voivat olla ristiriidassa oman todellisuutensa kanssa. Tehtävän aikana oppilas saattaa huomata itsestään sen, miten eri tavalla hän ajattelee itsestään. Lisäksi tehtävän avulla oppilas tulee tietoiseksi erilaisista tunteistaan sekä siitä, miten omat ajatukset ja tunteet vaikuttavat ihmisen ulkoiseen olemukseen.

Oppilaat seisovat pienissä ringeissä. Jokaisessa ringissä oppilas vuorollaan sanoo jonkin tunnetta kuvaavan lauseen esimerkiksi ”minä olen rohkea” ja elehtii ilmein ja asennoin rohkeasti. Kun kierros on käyty loppuun, tehdään sama harjoitus uusilla tunnetta kuvaavilla lauseilla, mutta siten, että oppilas sanoo esimerkiksi ”minä ole rohkea”, mutta elehtiikin pelokkaasti.

Hyvien uskomuksien vahvistaminen

Edellisessä tehtävässä oppilas tuli tietoiseksi siitä, miten omat uskomukset itsestään vaikuttavat ihmisen olemukseen sekä toisaalta, miten ihmisen omat uskomukset ja tunteet itsestään voivat olla ristiriidassa sanottujen asioiden kanssa. Seuraavan tehtävän tarkoituksena on vahvistaa oppilaan positiivisia uskomuksia itsestään.

Oppilaat muodostavat edelleen pieniä rinkejä, joissa jokainen oppilas sanoo vuorollaan etunimensä sekä asian, missä kokee olevansa hyvä. Asiat voivat olla kaikkea kotona tiskikoneen täyttämisestä aina ystävänsä auttamiseen. Muut ringin oppilaat vastaavat oppilaalle yhteen ääneen: ”Sinä olet hyvä sellaisena kuin olet”.