Uskonto Japanissa

Japanin merkittävimmät uskonnot ovat shintolaisuus ja buddhalaisuus. Jokapäiväisessä elämässä uskonnolla on kuitenkin Japanissa aika pieni näkyvä merkitys. Yhteiskunta on maallistunut ja siinä mielessä muistuttaa paljon länsieurooppalaista kulttuuria. Toisaalta vain harvasta japanilaisesta voisi sanoa, että hän ei ole missään tekemisissä uskonnon kanssa. Suurimmalla osalla japanilaisista on sidokset sekä buddhalaisuuteen ja shintolaisuuteen. On tyypillistä, että avioliitto solmitaan shintolaisen menojen mukaan ja toisaalta buddhalaiset munkit hoitavat hautausseremoniat. Viime aikoina kristillinen avioliittoon vihkiminen on myös lisännyt suosiotaan. (Japanissa vietetään myös joulua.)

Buddhalaisuuden sekä shintolaisuuden lisäksi kungfutselaisuudella on ollut merkittävä vaikutus japanilaiseen tapakulttuuriin varsinkin mitä tulee perhesuhteisiin ja yleisiin moraalikäsityksiin.

Shintolaisuus

Shintolaisuus pohjautuu japanilaiseen kansanuskontoon. Sillä ei ole selkeärakenteista oppirakennelmaa. Shintolaiset uskomukset pohjautuvat myyttisiin kertomuksiin ja sillä on historiallisesti ollut suuri merkitys japanilaiseen kansalliseen identiteettiin. Tärkeä käsite shintolaisuudessa on kami, jolla voidaan tarkoittaa jumalaa, jumalia tai henkiä. Se myös kertoo henkisen todellisuuden läsnäolosta mitä erilaisimmissa ilmiöissä. Tätä henkistä energiaa tai läsnäoloa voi ilmentää aurinko, vuoret, järvet, vesiputoukset, jotkin eläimet, puut, kivet tai ihmiset. Myös hedelmällisyys voidaan nähdä kamin ilmentymänä. Monet rituaalit ja juhlat kuten esimerkiksi avioliittoon vihkimiset, täysi-ikäisyyden saavuttamisen seremonia ja juhlapäivät toteutetaan shintolaisin menoin.

Shintolaisuus on ollut historiallisesti myös läheisessä suhteessa japanin keisarivaltaan sekä japanilaiseen kansallistunteeseen.

Toisen maailmansodan jälkeen valtion ja shinto-uskonnon välinen läheinen suhde kuitenkin purettiin. Vaikka tänä päivänä vain harva japanilainen on tunnustuksellinen shintolainen on siihen liittyvillä perinteillä kuitenkin yhä merkitystä. Perinteenä ja taustalla shintolaisuus yhä ilmentää japanilaisten kansallista uskoa ja  omakuvaa.

Buddhalaisuus

Buddhalaisuus syntyi Intiassa 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua.

Historian kuluessa on syntynyt kolme pääkoulukuntaa: Theravada-,  mayahana- ja vajrajanabuddhalaisuus.

Kesti noin tuhat vuotta ennen kuin buddhalaisuus levisi Japaniin, jossa merkittävin suuntaus on ollut mahajanabuddhalaisuus. Mahajana koulukunnan Japanissa merkittävimmät suutaukset ovat zenbuddhalaisuus ja puhtaanmaan buddhalaisuus.

Japanissa buddhalaisuus sai myös vaikutteita kansan perinteisistä shintolaisista uskomuksista. Aluksi buddhalaisuudella oli merkitystä lähinnä Japanin eliitin ja hovin ajatteluun, johon sen älyllinen syvyys teki vaikutuksen. Vuosisatojen kuluessa ja japanilaisten buddhalaisten munkkien vaikutuksesta buddhalaiset opit saivat laajempaa kannatusta. Varsinkin 1100-luvulla buddhalainen viesti pelastuksesta, joka olisi kaikkien saavutettavissa sai suosiota.

Puhtaan maan koulukunta on sittemmin jakautunut kahteen eri suuntaukseen, joista suositumpi ja Japanin yleisin buddhalaisuuden suuntaus on Jodo Shinshu (Todellinen puhtaanmaan koulukunta) True Pure Land School tai Shin-buddhalaisuus.

Monet buddhalaiset temppelit ja arvostetut koulut tekevät uskonnosta yhä tänä päivänä näkyvän. Mutta samanlaista henkistä ja intellektuaalista vaikutusta japanilaiseen yhteiskuntaan buddhalaisuudella ei enää ole kuin aikaisemmin historiassa. (Nichiren-buddhalaisuudella on tosin läheinen suhde Japanin kolmanneksi suurimman New Komeito puolueen kanssa.)

Usein kun japanilaiselta kysytään hänen uskonnollista suuntautuneisuutta hän saattaa vastata, että ”perheeni on buddhalainen”. Vaikka henkilökohtainen sitoutuminen ja tunnustuksellisuus ei ole valtavirtaa jonkinlainen pinnan alla vaikuttava merkitys perinteillä on yhä olemassa. Hautausseremoniat pääsääntöisesti hoidetaan buddhalaisin menoin. Perheellä saattaa myös olla buddhalaisia symboleita kotonaan.

Zenbuddhalaisuus myös vaikuttaa japanilaseen kulttuuriin esteettisesti. Teeseremoniat, puutarhan hoito, kukka-asettelut (Ikebana), maalaustaide on saanut paljon vaikutteita zenistä.

Myös jotkin taistelulajit kuten kendo ja jousiammunta (kyudo) kuin myös judo ja karate ovat saaneet vaikutteita zenistä.

 

Lähteet:

http://en.wikipedia.org/wiki/Religion_in_Japan

http://www.philosophy-religion.org/world/japanese-society.htm

http://en.wikipedia.org/wiki/Jodo_Shinshu