Myyttien maailma
Elokuvan yksi keskeinen teema on myyttien yleismaailmallisuus. Kalevalaan päätynyt muinaisrunous ei toki ole syntynyt tyhjiössä ja ilman ulkopuolisia vaikutteita. Juha Pentikäisen mukaan suomalaisugrilaisten kansojen kontaktit eri kulttuurien kanssa ovat vaikuttaneet myytteihin ja sitä kautta maailmankuvaan. Kulttuurikontakteja voidaan selvittää kielitieteen, arkeologian ja kansatieteen menetelmin. Aasialaisen ja Suomalaisen kertomusperinteen yhtäläisyyksiä on selitetty Silkkitien toimimisena kulttuurireittinä Kaukoidän ja Euroopan välillä. Monia Kalevalankin taustalla olevia myyttejä on kerrottu tämän kauppareitin varrella. Kaupankäynti on mahdollistanut perinteen siirtymisen ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen. Globaalin populaarikulttuurin voisi ajatella jatkavan entisiä kulttuuriyhteyksiä. Jadesoturissakin sekoittuvat luontevasti aasialaisen elokuvan taistelukohtaukset ja itämainen syklinen ajattelu (tämä tulee esiin elokuvassa usein toistuvassa ikuisen kiertokulun ja sielunvaelluksen ajatuksessa) kalevalaiseen mielenmaisemaan.
- Muistelkaa mitä elokuvan aloittavassa tekstissä sanottiinkaan. Mikä sen tehtävä elokuvan kerronnan kannalta on?Mitä ajattelette tekstin sisällöstä?(Elokuva alkaa tekstillä, jossa suomalaisen ja kiinalaisen mytologian välille vedetään suora yhteys ja kerrotaan Lönnrotin jättäneenviittaukset Kiinaan Kalevalasta pois. Teksti johdattaa katsojan elokuvan yhteen teemaan: myyttien maailman universaaliuteen. Katsojan mielenkiintoa herätellään mielikuvitusta kiehtovalla väitteellä. Ohjaaja on itse sanonut halunneensa osoittaa Kalevalan ja kiinalaisten myyttien välisen yhteyden luoda niiden väliin kokonaan uuden tarinan.)
- Keksikää esimerkkejä yhteyksistä näennäisesti täysin erilaisten kulttuureiden ja perinteiden välillä. Sammosta tulee elokuvan keskeinen symboli myös myyttien universaalin yhteyden kannalta. Onko Sampo-myytin aasialainen alkuperä elokuvantekijöiden keksintöä vai mistä se on peräisin? Mikä merkitys myytin alkuperäselityksellä on elokuvan kerronnan kannalta? (Lönnrot yritti liittää sanan Sampo, venäjän ”itse jumalaa” merkitseviin sanoihin ”sam Bog”. Eräät suomalaiset kansanrunouden tutkijat M.A. Castrén etunenässään ovat nostaneet esiin buddhalaisen temppelin, jonka nimitys Sangfu (Sampo) merkitsee ”kaiken onnen salaista lähdettä.” Vaikka tämä selitys on myöhemmin tutkijoiden keskuudessa hylätty, on se tarjonnut Jadesoturi-elokuvaan oivan pohjan rakentaa yhteys Suomesta Kiinaan.)
- Jadesoturia on kuvailtu wuxia-elokuvaksi. Selvittäkää mitä wuxia-genrellä tarkoitetaan ja luetelkaa esimerkkejä wuxia-elokuvista. Miettikää miksi wuxia- ja Kalevalamytologioita on verrattu toisiinsa. (Wuxialla tarkoitetaan kiinalaisia soturisankaritarinoita. Elokuvagenrenä se syntyi 1960-luvun Honkongissa, jossa vanhat tarinat kerrottiin mm. western-elokuvista saatujen vaikutteiden avulla. Elokuvan ohjaaja AJ Annila vertaa Kalevalan ja wuxian sotureita, noituutta, rakkautta, miekkoja ja melodraamaa pursuilevia tarinoita toisiinsa. Hänen näkemyksensä mukaan Kalevalassa on pohjimmiltaan kyse sankarimyyteistä. Annila löytää muutenkin yhtäläisyyksiä suomalaisen mentaliteetin ja wuxian välillä: ”Mun mielestä wuxia ei eroa suomalaisesta melodraamasta. Se on sydämeltään sisäänpäin kääntynyttä, tunteet kuohuvat pinnan alla eivätkä räisky ulos.” Wuxiaa ovat länsimaissa tehneet tunnetuksi Ang Leen Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme sekä Zhan Yimoun elokuvat Hero ja Lentävien tikarien talo. Myös Quentin Tarantion on hyödyntänyt wuxia-vaikutteita Kill Bill -elokuvissaan.)
- Elokuvassa on kulttuurientutkimukseen liittyvillä tieteenaloilla kulttuuriantropologialla, folkloristiikalla ja arkeologialla keskeinen merkitys. Kirjatkaa ylös elokuvan perusteella heräämiänne ajatuksia ja mielikuvia näistä tieteenaloista. Voitte hyödyntää myös aikaisempaa vaikkapa elokuvista saamaanne tietoa. Tarkastakaa sitten miten elokuvan luomat oletukset eroavat todellisuudesta, vai eroavatko ne? (Avuksi Helsingin yliopiston folkloristiikan oppiaineen kotisivut ja Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen kotisivut)
|
Folkloristiikan tutkimuskohteena ovat erityisesti henkinen ja suullisesti välittyvä kulttuuri. Uusien medioiden myötä oppiaineen alue on kuitenkin laajentunut myös kirjallisen ja visuaalisen perinteen piiriin. Nykykulttuuria, perinteitä ja kulttuurista jatkuvuutta tarkastellaan kulttuuristen välittymisprosessien kautta. Aineistollisesti folkloristiikka painottaa empiirisiä kenttätyömenetelmiä. Keskeisellä sijalla ovat myös kirjoittamalla tuotetut aineistot ja arkistolähteet, jotka toimivat oppiaineen tulkinnallisena lähtökohtana. Tutkimuksellisesti folkloristiikka on keskittynyt kerronnallisuuteen, jota tutkitaan paitsi suullisen ja kirjallisen myös uskonnollisen ja kuvallisen kulttuurin näkökulmasta.
Kulttuuriantropologia antaa kokonaisvaltaistatietoa kulttuureista ja ihmisestä niiden luojana ja käyttäjänä. Oppiaine on painottunut Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin, mutta tutkimuskohteita haetaan myös länsimaisesta yhteiskunnasta. Kulttuuriantropologian teorianmuodostus ja menetelmällinen historia on sidoksissa eilänsimaalaisten kulttuurien tutkimukseen. Tieteenalan metodologisena lähtökohtana toimii osallistuvaan havainnointiin ja haastattelumenetelmään perustuva empiirinen kenttätyö. Soveltava tutkimusote liittää kulttuureiden etnografisen kuvaamisen osaksi kulttuuriantropologian teoreettista ja käytännöllistä tutkimuskenttää.
(Kuvaukset: Jyväskylän yliopisto)
Arkeologia tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla. Sen tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet tai muodostelmat, jotka ovat syntyneet paikalla eläneiden ja työskennelleiden ihmisten toiminnasta. Arkeologia ei rajoitu vain muinaisten aikojen tutkimiseen vaan tutkimuskohteena voi olla vaikkapa 1900-luvun teollisuusrakennuksen jäännökset. Keskeisiä tutkimusmenetelmiä ovat arkeologiset kaivaukset ja muinaisjäännösten inventoinnit.
(Kuvaus sivulta http://www.nba.fi/fi/arkeologia)
|
© Koulukino 2024
