Aatehistoriallista taustaa
Jotain ilmassa -elokuva sijoittuu vuoden 1971 Pariisiin. Kolme vuotta aiemmin kaupunkia ravistelivat mellakat, joissa opiskelijat ottivat yhteen poliisin kanssa. Elokuvan ranskankielinen nimi 'Apres mai' viittaa mellakoiden jälkeiseen aikaan.
Elokuva kertoo kouluaan päättävistä lukiolaisista, jotka olivat hieman liian nuoria ottaakseen osaa vuoden 1968 vallankumoukseen. Lukiolaisnuoret ovat kuitenkin omaksuneet vasemmistolaiset aatteet ja radikalismin. Opiskelun ohella he painavat poliittisia pamfletteja ja ottavat väkivaltaisesti yhteen poliisin kanssa.
Päähenkilö on 17-vuotias, taiteellisesti lahjakas Gilles. Hän on mukana poliittisessa toiminnassa, mutta valitsee lopulta radikaalipolitiikan sijaan taiteen. Paitsi Gillesistä, elokuva kertoo kokonaisesta ystäväpiiristä ja nuorten erilaisista valinnoista.
Kapinoivan ranskalaisnuorison aatemaailma alkoi 1970-luvulle tultaessa jakautua: toiset radikalisoituivat entisestään, toiset luopuivat aatteesta.
- Millaisia eri kohtaloita elokuvan nuorilla on?
- Millaiset ominaisuudet kuvaavat Gillesiä ja tämän ystäviä? Onko heillä ja tämän päivän nuorilla jotakin yhteistä?'
|
PARIISIN OPISKELIJAMELLAKAT 1968 |
|
Toukokuussa 1968 Ranskassa alkoi tapahtumasarja, joka oli johtaa vallankumoukseen ja sisällissotaan. Opiskelijamellakoiden sytykkeenä oli muun muassa korkeakoulujen hallinnon vanhanaikaisuus ja epädemokraattisuus. Mielenosoitusten jatkuessa opiskelijat ryhtyivät vaatimaan laajempia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia muutoksia. 1960-luvun liikkeiden eräs pääteema oli vaatimus yhdenmukaisuuden paineen vähentämisestä ja erilaisuuden salliminen. Ranska oli vanhanaikainen maa. Taloudella meni hyvin, mutta maa oli sosiaalisesti takapajuinen. Tuloerot olivat suuret. Toisin kuin muualla Euroopassa, Ranskasta ei saanut muita ehkäisyvälineitä kuin kondomeja. Vanhempien ja lasten, opettajien ja oppilaiden, työnantajien ja työntekijöiden suhteet olivat autoritaarisia Ylioppilaskapinat olivat ravistelleet Saksaa, Italiaa ja Yhdysvaltoja.. Mutta vain Ranskassa ylioppilaskapina levisi yleislakoksi ja johti lopulta presidentin kukistumiseen. Vuoden 1968 mellakat muuttivat ranskalaista yhteiskuntaa pysyvästi. |
|
(Lähde: http://www.demari.fi/arkisto?id=382) |
| OPISKELIJALIIKE SUOMESSA |
|
Ajankohdan opiskelijaliikkeellä oli samanlaisia piirteitä myös Suomessa. Opiskelijoiden määrä kasvoi räjähdysmäisesti. Vietnamin sota aktivoi nuorisoa protesteihin. Perinteiset rajat talouden ja politiikan välillä kyseenalaistettiin. Liikehdinnällä oli antiautoritaarista luonnetta. Opiskelijat lähestyivät työväestöä ja virisi ajatus, että opiskelijoiden ja työläisten luokka-asemassa on yhtäläisyyttä. Suomessa opiskelijaliike lähestyi kommunistista puoluetta. 1970-luvulla ns. opiskelijataistolaisuus oli käsite, jolla tarkoitettiin opiskelijoita jotka toimivat kommunistisen puolueen piirissä. ’Taistolaiset’ ajoivat sosiaalista muutosta ja ihailivat Neuvostoliiton mallia. Taiteilijoilla, esimerkiksi muusikko Kaj Chydeniuksella ja Agit Prop -yhtyeellä, oli näkyvä rooli liikkeessä. |
|
(http://www.tieteessatapahtuu.fi/497/Alapuro.html) |
