Jotain ilmassa -elokuva ei ole vahvasti juonivetoinen.  Kerronta rakentuu ennemminkin arkisten hetkien ja tunnelmien varaan. Tällainen kerrontatyyli eroaa valtavirtaelokuvista, joissa tapahtumat nähdään yksinomaan päähenkilön näkökulmasta ja tapahtumilla on vahva syy-seuraussuhde.

• Elokuvassa seurataan usean eri nuoren kohtaloa. Mitä katsoja saa tietää päähenkilöstä Gillesistä? Mitkä muut elokuvan henkilöhahmoista jäivät mieleen?
• Selvitä mitä aihe ja teema tarkoittavat. Mikä on Jotain ilmassa -elokuvan aihe? Entä mitkä ovat elokuvan tärkeimmät teemat? (Huomaa, että kaikissa elokuvissa ei välttämättä ole yksittäistä vahvaa teemaa, vaan elokuva voi rakentua enemmän tunnelmien ja esimerkiksi musiikin varaan.)

TEEMA

Teema kertoo teoksen keskeisen sanoman ja johtoajatuksen. Teema on se, mitä aiheesta sanotaan.. Teoksen aihe voi olla pankkiryöstö, mutta teema voi olla vaikkapa kosto, rakkaus, mustasukkaisuus, ystävyys tai petos. Yksi teos voi sisältää useita eri teemoja, sillä eri lukijat voivat tulkita samaa tekstiä eri tavoin. Teema on aina jossakin määrin abstrakti ja vaikea tiivistää. Mutta nyrkkisääntönä voisi pitää sitä, että elokuvan teema näkyy aina se peruskonfliktissa, päähenkilön ja hänen vastavoimiensa välisessä taistelussa. Elokuvan teeman etsinnän voi aloittaa tutkimalla elokuvan alun ja lopun kohtauksia: niissä usein tiivistyy se, mitä ohjaaja haluaa elokuvallaan sanoa.

 

Jotain ilmassa on epookkielokuva, eli elokuvan tarina on lavastettu ja puvustettu kuvaamaan tiettyä historiallista ajankohtaa. Epookkielokuvan suunnittelu ja kuvaukset vaativat rekvisitööriltä ja lavastajalta erityistä paneutumista.

Lavastaja Päivi Kettunen on kertonut lavastajan työstä ammattinetti-sivustolla. Alla pätkä haastattelusta.

”Lavastaja auttaa ohjaajaa löytämään teokselle visuaalisen ilmeen ja oikean tunnelman. Hän johtaa lavastusryhmää ja työskentelee tuotantoryhmässä muiden elokuva-ammattilaisten kanssa.

Tutustuttuani elokuvakäsikirjoitukseen alan kerätä työni pohjaksi visuaalista materiaalia: elementtejä, jotka saattaisivat ilmentää elokuvan lopullista tunnelmaa. Ideat voivat syntyä tunnetilasta, elämyksestä tai vaikkapa yksittäisestä väristä.

Elokuvan tuotantovaihetta varten laadin työsuunnitelman. Se sisältää tilakuvauksen, lavastepiirrokset, rakennepiirrokset, rekvisiittalistan ja kustannusarvion. Myös osallistuminen kuvauspaikkojen etsimiseen kuuluu työhöni.

Elokuvassa on kymmeniä kohtauspaikkoja. Pienet sisätilat saatetaan rakentaa studioon, ulkokuvaukset tehdään useimmiten autenttisessa ympäristössä. Lavastusta tarvitaan myös ulkona. Tosin, päähenkilön kulkiessa ladon ohi poikkeamatta sisään, seinäkulissi riittää.

Oleellinen osa lavastusta on rekvisiitta. Elokuvatuotannossa siitä vastaa lavastajan johdolla rekvisiittaryhmä. Se sisustaa ja huolehtii kuvauspaikalle niin huonekalut kuin hillopurkitkin.”

Päivi Kettusen haastattelu löytyy kokonaisuudessaan täältä.

• Tutustukaa Päivi Kettusen haastatteluun ja lavastajan työnkuvaan. Valitkaa kohtaus Jotain ilmassa -elokuvasta ja miettikää mitä kaikkea lavastajan, puvustajan ja rekvisitöörin on pitänyt tehdä uskottavan ajankuvan luomiseksi.
• Pelkästään lavastus, puvustus ja rekvisiitta eivät välttämättä riitä luomaan uskottavaa ajankuvaa. Mitä muuta elokuvassa on sellaista, josta voi tunnistaa kyseisen aikakauden? Mitä elokuvan tekeminen on ehkä vaatinut ohjaajalta ja näyttelijöiltä?