Seuraavat kysymykset edellyttävät tiedonhakua, jota kannattaa tehdä pienryhmissä. Tehtävät voi purkaa esimerkiksi keskustellen.

Judy Garlandin konserttien juontopuheissa oli usein mukana huumoria. Hän saattoi vastailla yleisön kommentteihin ja käydä lyhyitä dialogeja kuulijoittensa kanssa. Gooldin elokuvan lisäksi hyvä esimerkki Garlandin juontopuheista on kuultavissa hänen konserttitaltioinnistaan Judy at Carnegie Hall (1961), jonka voi kuunnella esimerkiksi suoratoistopalveluista.

1. Poimi Gooldin elokuvasta tai Judy at Carnegie Hall -konserttitaltioinnista repliikkejä, joita Garland käytti ollessaan lavalla. Kirjaa muistiin myös konteksti eli tilanne, mihin repliikki liittyi:

• Mitä oli sanottu ja kuka oli sanonut juuri aikaisemmin?
   
• Mikä oli repliikkiä edeltävä tai tuleva laulu?

2. Erittele repliikkien sisältöä:

• Mistä humoristisiksi koettujen repliikkien nauru syntyy: kerrotusta asiasta, sananvalinnoista, tilanteesta vai jostain muusta?
   
• Millä retorisilla keinoilla Garland rakentaa juontopuheidensa vitsit? Voitte kerrata retorisia keinoja suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjasta (kurssi 4) tai esimerkiksi täältä.
   
• Mihin repliikkien huumori perustuu: esiintymistilanteeseen, esiintyjän kokemuksiin, muistojen jakamiseen, hauskoihin sattumuksiin, yleisön olemukseen, orkesteriin vai johonkin muuhun?
   
• Mille repliikeissä nauretaan?

3. Mitkä olivat Gooldin elokuvasta pääteltynä Judy Garlandin vahvuudet esiintyjänä?

4. Millä adjektiiveilla luonnehtisitte Judy Garlandin tilannetajua? Perustelkaa valintanne.

5. Mitä huumorin lajia tai muotoa Garlandin huumori mielestänne edustaa? Voitte hakea lisätietoa esimerkiksi suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjasta (kurssi 4) tai internetistä.

6. Mitkä seikat vaikuttivat siihen, etteivät kaikki Gooldin elokuvassa kuullut juontopuheet onnistuneet?