Meänkieltä
Millainen on Tornio-Haaparanta-alueen murre? Huomasitteko murteella puhumista elokuvassa? Annamma olla. Nähellään! Urkki ja Reesnevi on nykyään parraat kaverit. Ommaa rahhaa. Kyllähän met sinnuun luotama. Nethän laittaa minua turpaan. Tumput käessä. Polokaseppa pappas varpaille, niin se rupiaa puhumaan. Sanoja: Kläpit, visto, häätyy.
Elokuvan tapahtumat sijoittuvat Tornio-Haaparantaan. Alueen asukkailla on molemmin puolin rajaa yhteinen murre, jota kutsutaan meänkieleksi. Sillä on nykyään virallisen vähemmistökielen asema Ruotsissa eli se on tasa-arvoisessa asemassa suomen kirjakielen kanssa. Vuonna 2000 tuli voimaan laki, jonka mukaan viidessä Norrbottenin läänin kunnassa saa käyttää tavallista suomea ja meänkieltä viranomaisten ja tuomioistuinten kanssa asioimiseen sekä on oikeus saada opetusta ja hoitoa näillä kielimuodoilla.
Meänkielellä asian voi muotoilla näin: Jos sie kuulut johonki kansalisista minuriteetistä, niin sulla oon oikeus käyttää ommaa kieltä yhtheyksissä viranomhaisitten kans. Tässä saat tietää mikkä kieleliset oikeuet sulla oon ja mitä saatat vaatia sinun kunnalta ja muilta viranomhaisilta.
Bengt Pohjanen kirjoitti ensimmäisen meänkielisen romaanin, Lyykerin 1985 Kieliopin perusteet, Meänkielen kramatiikki julkaistiin vuonna 1996, kirjoittajina Matti Kenttä ja Pohjanen. Muuta kirjallisuutta meänkielellä on esitelty Tornion kaupunginkirjaston kokoamassa luettelossa.
Liitteessä 1 ja liitteessä 2 on meänkieltä ja sanatietokilpailu.
Lähteet: http://www.sprakradet.se, Wikipedia.