Elokuvaa luonnehtii vahvasti intertekstuaalinen ote, joka kulttuurintutkimuksessa tarkoittaa tekstienvälisyyttä, eli tekstien viittaussuhteita toisiinsa. Erityisesti nykyelokuvassa ja -kirjallisuudessa intertekstuaaliset viitteet ovat yleisiä, ja niitä tehdään usein ennakkoluulottomasti aikakausia ja tyylisuuntia yhdistellen. Kangastuksia on erinomainen esimerkki intertekstuaalisesta otteesta, mikä näkyy jo elokuvan motossa. Elokuvan kantavana ajatuksena on ranskalaisen 1800-luvun runoilijan Alfred de Musset’n lausuma siitä, että ainoa totuus on rakkaus vailla järkeä. Toteamus kuvaakin hyvin elokuvan kolmiodraamaa ja liittää sen ranskan 1800-luvun romantiikkaan.

Alfred de Musset kuului ranskalaisen 1800-luvun romantiikan tunnettuihin runoilijoihin. Romantiikka sijoittuu länsimaisessa kulttuurissa 1700-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin. Se alkoi tyylillisenä virtauksena Saksassa ja Englannissa ja eteni sieltä Skandinaviaan ja Länsi- ja Itä-Eurooppaan. Ranskalaisen romantiikan keskeisimpänä kirjailijana mainitaan usein Victor Hugo, erityisesti hänen romaaninsa Kurjat.

Romantiikan kirjallisuutta ja runoutta luonnehti huomion kohdistuminen yliluonnolliseen, historiaan, luontoon ja yksilöön yhteiskunnan rakenteiden sijasta. Romantiikan runoilijat ja kirjailijat pohtivat muun muassa tunteita, minuutta ja yliluonnollista. Kirjailijat ja runoilijat keskittyivät toki myös yhteiskunnallisiin aiheisiin, kuten esimerkiksi Kurjissa, mutta päähuomio pysyi yksilön tunteissa ja elämänkohtaloissa. Myös kauhu ja gotiikka kuuluivat romantiikan kirjallisuuteen: tästä hyvinä esimerkkeinä Mary Shelleyn Frankenstein (1818) tai Robert Louis Stevensonin Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde (1886). Romantiikan aikana syntyi myös käsitys myyttisestä taiteilijasta ja tämän yliluonnollisista voimista ja persoonallisuudesta.

Kangastuksia kuvaa intertekstuaalisin viittauksin ”nykypäivän romantikkoja”, jotka elävät yliluonnollisen voimakkaan rakkauden, pettymyksen ja intohimon tunteiden kautta. Arkipäivä ei juurikaan ulotu päähenkilöiden elämään tunteen ja tyylin ollessa tärkeämpiä. Francisin ja Marien epätoivoista rakastumista Nicolakseen kuvaa hyvin Alfred de Musset’n runo Elokuun yö (1836), josta katkelma alla:

Minä rakastan, laulan laulamistani laiskuudesta

ja onnen hetkistä, hetkistä huolineen.

Minä rakastan, kerron kertomistani hulluudesta;

olin vannonut: luovun rakastajattaresta,

nyt vannon kuolevani rakkauteen

 

Sydän, aukene taas, pois jäytävä ylpeys heitä

ja katkeruus tuo, joka kalvaa ja kovaksi saa.

Taas rakasta, uudistu, haavat kukilla peitä.

Joka kerran kärsi, hän tahtoo kyyneleitä,

joka kerran rakasti, ikänsä rakastaa.

(Alfred de Musset, Elokuussa 1836)

 

Tehtäviä

1. Kootkaa elokuvasta romantiikkaan viittaavia kohtauksia, piirteitä ja teemoja.

2. Tutustukaa romantiikan ajan kirjallisuuteen tai runouteen. Voitte lukea katkelmia esimerkiksi de Musset’n runoista, Mary Shelleyn Frankensteinista, Victor Hugon Kurjista tai Robert Louis Stevensonin novellista Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde. Kirjoittakaa runo tai lyhyt novelli, jossa viittaatte johonkin romantiikan ajan kirjaan tai runoon. Pyrkikää romantiikan liioittelevaan, tunteita ja persoonallisuuksia korostavaan tyyliin ja leikkikää sanoilla vapaasti! Voitte myös tutustua romantiikan ajan taiteeseen ja piirtää tai maalata romantiikkaan viittaavan kuvan.

3. Mediatutkija Veijo Hietala on todennut, että 2000-luvun mediamaisemaa ja populaarikulttuuria luonnehtii siirtyminen niin sanottuun uusromantiikan aikaan. Pohtikaa tätä väitettä ja miettikää millaisia romantiikan aihepiireistä ammentavia elokuvia, kirjoja tai televisiosarjoja nykyisin nähdään.
Esimerkkivastaus