Lapsen oikeuksien sopimus on Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeussopimus, joka koskee kaikkia maailman alle 18-vuotiaita lapsia. Se pohjautuu YK:n lapsen oikeuksien julistukseen. Lapsen oikeuksien sopimus on astunut kansainvälisesti voimaan 1990 ja se on maailman laajimmin ratifioitu eli voimaansaatettu ihmisoikeussopimus. Ratifioimalla sopimuksen valtio sitoutuu muuttamaan lakinsa ja toimintansa vastaamaan sopimuksen sisältöä. Suomessa sopimus ratifioitiin vuonna 1991. Maailmassa on ainoastaan yksi maa, joka on jäänyt sopimuksen ulkopuolelle: Yhdysvallat*.

Lapsen oikeuksien sopimus luettelee lapsille kuuluvat ihmisoikeudet ja velvoittaa ensisijaisesti valtioita ottamaan vastuun niiden toteutumisesta. Sopimus sisältää neljä yleistä periaatetta, jotka ovat syrjimättömyys, lapsen edun huomioiminen, lapsen oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen. Sopimuksen tavoitteena on turvata jokaisen lapsen oikeus ihmisarvoisen elämän perusedellytyksiin. Kun lapsen oikeudet toteutuvat, lapset saavat kaikkialla maailmassa kasvaa terveinä, leikkiä ja käydä koulua ilman pelkoa väkivallasta tai riistosta.

Erityisesti konfliktit, katastrofit ja köyhyys heikentävät lapsen oikeuksien toteutumista. Joka viides maailman lapsista elää konfliktialueilla, missä heitä uhkaa kuolema, lapsisotilaaksi värvääminen, sieppaukset ja seksuaalinen väkivalta. Usein aseelliset hyökkäykset kohdistetaan yhteiskunnan peruspilareihin, jolloin lapsilla ei ole mahdollisuutta terveydenhuoltoon, koulutukseen tai humanitaariseen apuun. Yli 65 miljoona ihmistä on paennut kodeistaan turvallisen ja ihmisarvoisen elämän toivossa. Heistä puolet on lapsia. Kriisien pitkittyessä pakolaisperheet joutuvat elämään useita vuosia vailla vakaata asuinpaikkaa. Pakolaisuus saattaa kestää koko lapsuuden ajan: keskimäärin pakolaisena eletään noin 17 vuotta.

Yhä useammin pakolaislapsi tekee lähtöpäätöksen itse ilman vanhempiaan. Ennätysmäärä turvapaikanhakijoista on yksin pakenevia lapsia. Mitä kauemmaksi lapset pakenevat, sitä vähemmän heillä on tarvittavaa kielitaitoa tai mahdollisuuksia itsensä suojeluun. Tällöin myös heihin kohdistuvat riskit kasvavat: he jäävät usein ilman yhteiskunnan peruspalveluita. Pakolaislapset kokevat niin fyysistä kuin psyykkistäkin stressiä, mikä uhkaa heidän kasvuaan ja terveyttään.
…
*Yhdysvaltojen lainsäädäntö ei ole yhteneväinen lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa. Yhdysvalloissa esimerkiksi nuorisorikollisten kohtelu ja rikollisten lasten tuomitseminen elinikäiseen vankeuteen ovat sopimuksen vastaisia. Yhdysvallat on kuitenkin ilmaissut aikomuksensa ratifioida lapsen oikeuksien sopimuksen allekirjoittamalla sen jo vuonna 1995.
…

Tehtävä

Tavoite: Ymmärtää, mitä tarkoitetaan lapsen oikeuksilla ja mitä asioita pakolaislapset tarvitsevat tasapainoiseen ja turvalliseen elämään.

Ohje: Tutustukaa oppilaiden kanssa lapsen oikeuksien sopimukseen ja lukekaa artikla 22: ”Valtion tulee suojella pakolaislapsia ja huolehtia heidän tässä sopimuksessakin lueteltujen oikeuksiensa toteutumisesta.”

Lapsen oikeuksien sopimuksesta löytyy selkeä lyhennetty versio esimerkiksi Plan Suomen ja Unicefin verkkosivuilta.

Leikkaa liitteessä mainitut lapsen oikeudet ja jaa jokaiselle oppilaalle yksi oikeus. Pyydä oppilaita lukemaan omassa lapussaan lukeva oikeus ja miettimään hetken, kuinka tärkeä asia on pakolaislapsen elämässä.

Rajaa luokkahuoneesta alue, johon oppilaat muodostavat jonon. Pyydä oppilaita valitsemaan jonossa paikkansa sillä perusteella, kuinka tärkeäksi he kokevat paperilapussaan lukevan lapsen oikeuden. Jonon toisessa päässä ovat kaikista tärkeimmät asiat ja toisessa vähemmän tärkeät.

Kun kaikki oppilaan ovat löytäneet paikkansa jonossa, lukekaa ääneen oppilaiden paperilapuissa lukevat oikeudet. Aloittakaa lukeminen jommastakummasta päästä ja edetkää järjestyksessä.

…

Lapsen oikeuksia on suotavaa pohtia omista arvoistaan käsin. On kuitenkin syytä tiedostaa, että lapsen oikeuksien sopimukseen kirjatut oikeudet ovat jakamattomia eli yhtä osaa sopimuksesta ei voi valita toteutettavaksi erikseen eikä tiettyä oikeuksien ryhmää voi korostaa toisten kustannuksella. Lapsen oikeudet muodostavat ihmisoikeuksiin perustuvan kokonaisuuden, jossa jokainen oikeus täydentää arvokasta kokonaisuutta. Toisinaan esimerkiksi poliittisissa keskusteluissa voi törmätä siihen, että joku oikeuksista nostetaan muita tärkeämmäksi. Ihmisoikeuksien näkökulmasta tämä ei kuitenkaan ole mahdollista.