Tarina

Käsky-elokuvan pohjana on Leena Landerin moniulotteinen romaani. Jari Olavi Rantala (Pahan maan alkuperäiskirjoittaja) on tehnyt siitä elokuvasovituksen. Käsikirjoitus on maailmaltaan lähellä kirjaa, mutta se on samalla pelkistetty draamalle, elokuvalle ominaisempaan puhtaampaan muotoon. Tarina tutkii rakkauden mahdollisuutta, ihmisen sivistyksen pinnan ohuutta. Keskiössä ovat ihmiset, ei aikakausi.

Elokuvan alkaessa punaiset ovat jo hävinneet sodan, ja naispäähenkilö Miina Malin on menettänyt toivonsa. Kuin ihmeen kautta Miina pelastuu. Vastikään Saksasta koulutuksesta Suomeen palannut nuori jääkäri Aaro Harjula todistaa julmia tapahtumia. Idealistina hän uskoo voivansa omalla toiminnallaan edistää laillisuutta ja oikeuden toteutumista, niinpä hän puoliväkisin lähtee viemään punaista naisvankia Miina Malinia reiluksi uskomaansa oikeusistuimeen. Miina ja Jääkäri Harjula joutuvat matkallaan autiolle saarelle. Yhteinen kokemus muuttaa ja syventää heidän suhdettaan toisiinsa. Kenttätuomioistuin on Harjulan kasvutarina. Hyviin ja pahoihin, oikeaan ja väärään jakautunut maailma saa lisää sävyjä. Harjula tutustuu hyvämaineiseen Emil Hallenbergiin, uskoo siihen, että tämä mies tekee varmasti oikeudenmukaisen ratkaisun Miinan suhteen.

Kevät on vuodenaikana optimistinen, mutta myös rujo. Lumen ja jään alta paljastuu kuollut maa. Samalla linnut palaavat, elämä alkaa taas kerran. Oikeuden toteutuminen ja rakkauden pelastaminen edellyttävät tekoja. Lupausten lunastamista. Tarinassa mukana ovat myös mielisairaalan potilas Konsta, ajan sairastunut sielu, Emil Hallenbergin yksinäinen virolainen vaimo Beata ja toivon teemaa edustava pieni poika, Eino.

(Lähde: elokuvan lehdistömateriaali)

1. Tutustukaa kirjailija Leena Landeriin ja yrittäkää päästä selville millainen taiteilija ja tarinankertoja hän on. Tehkää kirjailijasta taiteilija/henkilökuva. Ks. esim. Miten kirjani ovat syntyneet 4. Toim Ritva Haavikko. WSOY 2000.

2. a) Lukekaa Leena Landerin romaani ennen elokuvaa. Keskustelkaa teosten yhteneväisyyksistä ja eroista. Miettikää yleisesti proosan ja elokuvakerronnan eroja ja yhtäläisyyksiä. Kirjoittakaa aiheesta essee.

b) Lukekaa Maria Lähteenmäen kirjoitelma Jalo porvari ja työläistyttö romaanista Käsky. Keskustelkaa mitä tunteita ja ajatuksia hänen näkemyksensä herättävät.

3. Vasten Maria Lähteenmäen artikkelia on mielenkiintoista ottaa esille myös kirjailija Ilmari Kianto.

Tietoa voi etsiä mm. seuraavista lähteistä:

• Wikipedia
• Reijo Heikkinen: Kuuluisia kirjailijoita Kainuun kulmakunnilta
• Reino Rinne: Korpikirjailija ja Turjanlinnan isäntä – Ilmari Kiannon elämän vuosirenkaita
• Vihasiko Ilmari Kianto punaisia?
• YLEn Elävä arkisto: Korpikirjailija Ilmari Kianto
• Uolevi Kianto: Saat kertoa kaiken, sanoi Iki-Kianto. Otava 1966.
• Ernst Lampén: Ilmari Kianto ja hänen teoksensa. 1924
• Vihtori Laurila: Ilmari Kianto. 1944
• Uolevi Kianto: Saat kertoa kaiken, sanoi Iki-Kianto. 1967
• Hannes Sihvo: Ilmari Kianto ja Vienan Karjala. 1969
• Juhani Niemi: Kansanrakastaja vai kansanvihollinen? 1977
• Uolevi Kianto: Tervetuloa kotiin, Iki. 1978
• Maria-Liisa Nevala: Ilmari Kianto: Anarkisti ja ihmisyyden puolustaja. 1986
• Jalo Heikkinen: Turjanlinna, kadonnutta etsimässä. 1986
• Ilmari Kiannon Vienan Karjala, toimittanut Raija-Liisa Kansi.
• Nälkämaan keisari, kuvia Ilmari Kiannon Suomesta 1874–1970, toimittanut Raija-Liisa Kansi. 1989
• Ilmari Kianto Maan sielu, toimittanut Raija-Liisa Kianto. 1999
• Idliko Kovacs: Kiannon punaisen viivan taustatekijöitä Kainuussa. 2000