a) Katsokaa ennen elokuvaa Käsky Seppo Rustaniuksen dokumentti Punaiset esiliinat, joka on elokuva naisista Suomen punakaartissa 1918. Sodan syttyessä myös naiset liittyivät punakaarteihin. Heitä oli erilaisissa tehtävissä: huoltojoukoissa, sairaanhoitajina, vartiointitehtävissä ja taistelutoiminnassa. Aseisiin tarttuneet naiset saivat hurjan ja peräänantamattoman maineen. Heitä pelättiin ja vihattiin valkoisella puolella. Tässä elokuvassa sodassa mukana olleet naispunakaartilaiset kertovat tarinansa.

”Punaiset esiliinat on materiaalin kattavuudeltaan, tekemisen innoltaan ja ilmaisun monipuoliselta teholtaan huippuluokkaa. Seppo Rustaniuksen dokumentti onkin unohdetun sielun yksinäistä terapiaa, mutta lopulta se kasvaa sellaiseen yleispätevään voimaan, jonka vain parhaat elokuvantekijät saavat teoksessaan läpinäkyväksi.” (Mikael Fränti, Helsingin Sanomat)

Jokaisella tulisi olla jonkinlainen käsitys siitä millainen kohtalo naiskaartilaisilla oli Suomen sisällissodassa. Elokuvan tekijöiden taustaa naiskaartilaisista:

Punaiset naiset aseissa

Punaisten riveissä oli sisällissodassa noin 2000 aseistettua naista, joista osa myös osallistui aktiivisesti taisteluihin Sodan aikana naiskaartilaiset herättivät suurta huomiota ja myös vihaa epäsovinnaisen miehisen pukeutumisensa takia. Viha myös konkretisoitui heti sodan jälkeen naisiin kohdistuneisiin teloituksina erityisesti Lahdessa, jossa teloitettiin ainakin 180 naista. Heistä valtaosa oli nimenomaan naiskaartilaisia. Myös valkoisten puolella oli suunnitelmia aktiivisesta sotaan osallistumisesta, mutta ylipäällikkö Mannerheim ei hyväksynyt ajatusta. Suurimpana syynä naisten aseisiin tarttumiselle pidetään taloudellisia syitä. – – Naiset eivät tarttuneet aseisiin vain

hyvänpalkan vuoksi, vaan myös aatteelliset syyt vaikuttivat päätökseen. Suurin osa naissotilaista kuului ammatti- tai työväenyhdistykseen. Tämä ei sinänsä ole ihme, sillä nuo vuodet olivat suurta järjestäytymisen aikaa. (Lähteet: Tuomas Hoppu, historiantutkija Tampereen yliopisto; Anu Hakala, Housukaartilaiset (Liken ja Rauhanpuolustajien Pystykorvasarja 2006)

(Lähde: elokuvan ehdistömateriaali)

b) Lukekaa Malin Grahnin artikkeli "Filosofi Martha Nussbaum arvostelee miesten asevelvollisuutta” (HS 28.6.2008) ja miettikää miten naissotilaiden ja lottien historia vaikuttaa tämänhetkisen turvallisuuspolitiikkamme naiskysymykseen.

c) Lukekaa puolustusvoimien informaatiota naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Keskustelkaa laajasti historian ja tämän päivän näkökulmasta aiheista naiset ja sota sekä naiset ja armeija.

d) Tehkää pienissä ryhmissä mielipidekirjoituksia tai mielipidevideoita aiheesta Naiset ja armeija. Mielipidekirjoituksia kannattaa lähettää paikallisiin sanomalehtiin.