Keskeinen kuvallinen jännite elokuvaan syntyy kahden erilaisen maailman kohtaamisesta: kätkijöiden pienoismaailman käytävineen, sokkeloineen ja turvapaikkoineen sekä toisaalta ihmismittakaavaisen maiseman huikaisevan avaruuden valtavine huoneineen ja taivaineen ja niittynäkymineen. Aivan pienen ja todella suuren kohtaaminen luo elokuvaan jatkuvan kuvallisen jännitteen ja useita oivaltavia siirtymiä.

Pienen ja suuren maailman välillä liikutaan myös monissa muissa kirjallisuuden ja elokuvan klassikoissa, joista merkittävimpiin kuuluu Lewis Carrollin romaani Liisa Ihmemaassa. Ariettan tapaan myös Liisa seikkailee kahden maailman välillä: vapaan, fantasiantäyteisen lapsuuden ja vastuullisen aikuisuuden. Kätkijät –elokuva käsittelee myös nähdyksi tulemista ja kohtaamista – konkreettisina tilanteina nämä aiheet esiintyvät juonen keskeisissä taitekohdissa

a)  Tapahtumapaikka ja -aika: Mitä vihjeitä saamme siitä, missä kulttuurissa elokuvan tarina tapahtuu? Minkä kuvien kautta katsoja tuodaan alkukuvien nykypäivän arjesta salaperäiseen kätkijöiden ajattomaan maailmaan? Mitä sisäkkäisiä tiloja tai maailmoja havaitset? Miten nykyaika näyttäytyy isoäidin talossa ja sinne saapuvien vieraiden hahmoissa?

b)  Esineet ja keksinnöt: mitä ”kätkettyjä” esineitä löydät kätkijöiden kodista? Minkälaisia keksintöjä Podi ja Arietta käyttävät hyväksi kätkemismatkoillaan? Mitä yhteistä esineistöä kirjassa ja elokuvassa on? Mitä vanhanaikaisia, nykypäivän ihmisille ehkä vieraitakin esineitä kirjan kätkijät käyttävät? Mitä merkitystä nuppineulalla ja sokeripalalla on Ariettalle?

c)  Arvaa mikä keksintö? Oppilaat valitsevat luokasta jonkin pienen esineen ja keksii sille jonkin käytön kätkijöiden maailmassa. Kootkaa pikkuesineet yhteen. Kukin kertoo vuorollaan oman esineensä käyttötarkoituksesta. Muut arvaavat, mistä esineestä on kyse.