Tasa-arvo ja naisten asema ovat isoja kysymyksiä. Suomessa niistä keskusteleminen tuntuu välillä turhaltakin, ja viime aikoina ovat nousseet voimakkaasti esiin esimerkiksi miesten oikeudet lapsiinsa. Naisasialiike kuulostaa vanhanaikaiselta.

Monessa maassa tilanne ei ole kuitenkaan yhtä hyvä kuin Suomessa: poikalapset ja miehet ovat perinteisesti arvostetumpia kuin tyttölapset ja naiset. Joissakin paikoissa tällä saattaa olla taustansa siinä, että avioituessaan tytöt muuttavat miehensä luo, eikä heistä näin ole vanhemmilleen erityistä hyötyä näiden vanhuudessa. Koska morsiamista on tapana maksaa myös myötäjäiset, tyttäret ovat vanhemmilleen eräänlaista kauppatavaraa. Naisten heikkoon asemaan on myös uskonnollisia ja kulttuurisia syitä.

a) Elokuva ottaa voimakkaasti kantaa naisten oloihin ja yhteiskunnan eriarvoisuuteen yleensä. Vaikka Laia on koulutukseltaan opettaja ja mennyt Nepaliin auttamaan nimenomaan lapsia, hän törmää pian siihen, ettei pysty auttamaan lapsia, jollei ensin auta heidän äitejään. Kastittomien eli yhteiskunnan alimman luokan naiset ovat luku- ja kirjoitustaidottomia, asuvat slummissa ja kantavat työkseen hiekkaa. Perustaessaan koulun, joka tarjoaa elintilat ja koulutusta myös köyhille naisille, Laia tulee taistelleeksi myös vanhaan kastijakoon perustuvaa luokkayhteiskuntaa vastaan.

Pohtikaa syitä naisten heikkoon asemaan eri kulttuureissa. Onko kaikissa kyse vain tiedon puutteesta, vai voiko eriarvoisuuteen olla myös hyväksyttäviä syitä?

b) Sharmilan kuolema on traaginen, toivoton ja – suomalaisittain katsottuna – turha. Saattaa myös olla vaikea ymmärtää, miksi Sharmila päätti mieluummin hankkia vaarallisen ja kohtalokkaan raskaudenkeskeytyksen kuin synnyttää tyttölapsen. Keskustelkaa Sharmilan kotioloista ja elämästä.

• Miltä tuntuisi, jos sinun elämäsi tärkein tavoite olisi synnyttää poika?
• Miten perhe suhtautui Sharmilan työhön?
• Onko Sharmilan tarina epätavallinen?

c) Keskustelkaa tai kirjoittakaa Nepalin naisten oloista käyttäen tukena netistä löytyvää materiaalia.

Sharmilan kohtalon ymmärtämistä helpottaa ainakin Kaisa Vilkunan artikkeli kulttuurista ja avioitumisesta:

http://www.kaltio.fi/vanhat/index9b86.html?130

Hieman positiivisempaa kuvaa saa naistenpäiväkirjoituksesta:
http://kurkistusnepaliin.wordpress.com/2010/03/08/naiset-ja-nepal-tanaan-juhlitaan/

YK:n kehitysyhteistyöverkosto UNDP kirjoittaa naisten aseman parantamisesta seuraavaa:

”Sukupuolten epätasa-arvo on este inhimilliselle kehitykselle ja köyhyyden vähentämiselle. UNDP pyrkii edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusmahdollisuuksia kaikissa ydintoiminnoissaan.

Naisten heikko yhteiskunnallinen asema pitää yllä huonoa hallintoa ja köyhdyttäviä rakenteita, heikentää talouskasvua sekä mahdollisuuksia ehkäistä esimerkiksi Hiv-tartuntojen leviämistä. Naisten aktiivista työpanosta tarvittaisiin myös konfliktien ehkäisyyn ja pysyvän rauhan rakentamiseen.

Vaikka naisten aseman parantuminen on inhimillisen kehityksen, rauhan ja demokratian edellytys, on sukupuolten tasa-arvo on myös tärkeä päämäärä sinänsä. Sukupuolen perusteella tapahtuva syrjintä on aina ihmisoikeusloukkaus, joka rajoittaa naisten valinnan mahdollisuuksia ja perustavien kansalaisoikeuksien toteutumista, sekä uhkaa heidän terveyttään.”

YK:n Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus löytyy täältä.