keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Ballroom-kulttuuri kehittyi 1960-, 70- ja 80-luvuilla New Yorkin Harlemissa ei-valkoisten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien keskuudessa. Ballroom-kulttuuriin kuuluvat tapahtumat (“balls”, suomeksi tanssiaiset), joissa osallistujat kävelevät sukupuolirooleja ja niiden ilmentämistä kuvaavissa ja kommentoivissa kategorioissa.

Osallistujat edustavat kategorioissa taloja (houses), jotka ovat sosiaalisia yhteisöjä. Parhaat osallistujat palkitaan pokaaleilla ja voittajat tuovat mainetta sekä kunniaa taloilleen. Jokaista taloa johtaa äiti, isä tai molemmat. Nämä yhteisön voimahahmot huolehtivat talojensa lapsista, joita ympäröivä yhteiskunta ja joskus myös oma synnyinperhe leimaa ja syrjii. Talot ovat valittuja perheitä, joihin Keletkin elokuvassa viittaa.

Ballroom-kulttuuri on näyttäviä pukuja, kampauksia, meikkejä ja poseerauksia, glitteriä, kimallusta sekä upeaa esiintymistä. Ennen kaikkea kulttuuri on kuitenkin syntynyt tarpeesta luoda turvallinen tila ihmisille, jotka ovat sekä poc (people of colour) että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia, siis vähemmistön vähemmistöä. Ball-tapahtumat ovat mahdollisuus tulla näkyväksi ja hyväksytyksi yhteiskunnassa, jossa seksuaali- ja sukupuolinormeista poikkeavat ei-valkoiset ihmiset jäävät usein huomiotta tai joutuvat syrjinnän, pilkan ja sorron kohteiksi. Ballroom-kulttuurissa on kyse näkymättömiin sysättyjen pääsemisestä näkyviin.

Suurelle yleisölle ballroom-kulttuurissa tutuinta lienee ball-tapahtumissa syntynyt Vogue-tanssi. Vogue-nimi tulee kuuluisasta muotilehdestä ja viittaa muotikuvastojen poseerauksia muistuttaviin näyttäviin tanssiliikkeisiin. Tanssi on noussut alakulttuurin tapahtumista valtavirtakulttuurin kuvastoon ja tanssistudioiden kurssivalikoimiin. Erityisen paljon näkyvyyttä Vogue sai Madonnan vuoden 1990 hittilaulun ja musiikkivideon aiheena. Madonnaa on kritisoitu siitä, että hän ei ole korostanut riittävästi poc-ihmisistä koostuvaa ballroom-yhteisöä Voguen kehittäjänä.

Ballroom-kulttuuri linkittyy tiiviisti myös drag-taiteeseen ja ball-tapahtumiin osallistujien joukossa on usein myös drag queeneja. Ballroom-kulttuurista tutut ilmaisut, kuten “10´s across the board”, “realness” ja “shade” ovat nousseet suuren yleisön tietouteen huippusuositun reality-ohjelman Ru Paul´s Drag Racen myötä.

Ballroom-kulttuuri on kasvanut ja laajentunut 2000-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana globaaliksi ilmiöksi, joka näkyy populaarikulttuurissa yhä laajemmin. Vuonna 2018 sai ensi-iltansa 1980-luvun ballroom-kulttuuria kuvaava Pose-sarja. Historialliseksi sarjan tekee se, että pääosia esittävät poc-ihmiset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat. Esimerkiksi sarjan kaikkia transhahmoja esittävät transsukupuoliset näyttelijät.

Oppitunnille:

1. Kelet käy elokuvassa ballroom-alakulttuuriin kuuluvissa tapahtumissa. Millaisena elokuva kuvasi tapahtumat?

  • Kirjoittakaa ylös kuvauksia ball-tapahtumista elokuvan kuvaston perusteella. Millaisia ihmisiä tapahtumissa käy? Mitä niissä tehdään? Miten kuvailisitte ball-tapahtumien tunnelmaa ja merkitystä osallistujille?

2. Yhdessä kohtauksessa Kelet keskustelee ystäviensä kanssa siitä, miten ristiriitaiselta tuntuu, että ballroom-kulttuuri ja ball-tapahtumat ovat valkoisten cis-naisten suosiossa. Ottakaa nettilähteistä selvää ballroom-kulttuurin historiasta ja keskustelkaa sen jälkeen aiheesta. Millaisena ristiriita näyttäytyy ballroom-kulttuurin historian valossa?

3. Katsokaa Yle Kioskin video “Vogue Ball @ Helsingin kaupungintalo”. Millaisena ballroom-kulttuuri näyttäytyy ohjelmassa? Kuvataanko tapahtumaa eri tavalla kuin dokumentissa?

  • Keskustelkaa aiheesta pareittain tai ryhmissä.

4. Keletillä on elokuvassa kaksi perhettä, hänen Manchesterissa asuva synnyinperheensä ja Suomessa oleva valittu perheensä.

  • Millainen teidän valittu perheenne olisi?
  • Piirtäkää verkostokartta omasta lähipiiristänne. Siihen voi kuulua esimerkiksi synnyinperheen jäseniä, ystäviä, naapureita, koulukavereita, sukulaisia tai keitä tahansa itsellenne läheisiä ihmisiä. Miettikää, millainen valittu perhe omista verkostoistanne syntyy.
  • Keskustelkaa parin kanssa. Millaisia valittuja perheitä teille muodostuu?

Ohjeita verkostokartan tekemiseen löytyy esimerkiksi Terveyskylän sivuilta.