Nuori musta nainen istuu klassisessa suomalaisessa kesämaisemassa, järven rannalla kertomassa elämästään, haaveilemassa. Myöhemmin elokuvassa hän kävelee muotinäytössalin kiiltävällä lattialla itsevarma katse tiukasti yleisössä.

Kun näytämme ja näemme, luomme merkityksiä. Sanat ja kuvat rakentavat meitä ympäröivää todellisuutta. Representaatiolla tarkoitetaan jonkun asian edustusta tai esiintymistä jossain toisessa paikassa. Ihmisten representaatiolla tarkoitetaan ihmisten eri ominaisuuksien ja identiteettien näkyvillä olemista esimerkiksi työpaikoilla, mediassa, tv-ohjelmissa, kirjallisuudessa, valta-asemissa jne. Representaatio ei ainoastaan tarkastele kuinka paljon eri ihmisryhmät esiintyvät esimerkiksi julkisuudessa, vaan millaisissa rooleissa heidät esitetään, mihin rooleihin heidät kutsutaan, ja kuka heistä kertoo.

Representaatioilla voimme ylläpitää vallitsevia määritelmiä – tai uudistaa niitä. Yksipuolisuus liittyen mihin tahansa ihmisryhmään luo ennakkoasenteita ja ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat siihen miten ryhmän jäseniä kohdellaan. Ihmisryhmien monipuolinen representaatio tuo esille ihmisyyden monimuotoisuutta ja näin vahvistaa ymmärrystä jaetusta ihmisyydestä. Monimuotoinen representaatio on myös oikeudenmukaisuutta. Jokaisella on oikeus tulla nähdyksi ja arvostetuksi omana itsenään, koko ihmisyydessään, ja sanoittaa oma tarinansa.

Oikeus olla joutumatta syrjityksi on yksi keskeisimmistä ihmisoikeuksista, sillä syrjinnällä loukataan ihmisarvon ydintä, ihmisen identiteettiä. Kapeiden ja muuttumattomien määritelmien pohjalle rakentuvat syrjinnän rakenteiden perusteet: stereotypiat. Kun puramme stereotypioita, näytämme ja näemme toisin, ja murramme silloin syrjiviä rakenteita.

Kelet on kuvaus kauniin ja itsevarmana esiintyvän nuoren naisen elämästä. Se on toiveikas, rohkaiseva ja voimauttava elokuva, joka purkaa ruskeisiin ihmisiin liittyviä stereotypioita sekä laajentaa trans- ja poc-ihmisistä muodostettua kuvaa. Samalla elokuva murtaa syrjiviä rakenteita. Yhteiskunnastamme kertoo jotakin se, että tällaisia elokuvia on vielä harvassa.

Ruskeille ihmislle elokuva voi tarjota samaistuttavuutta. Kun näkee oman ryhmänsä edustettuna positiivisessa valossa, luo se myös uskoa omiin mahdollisuuksiin ja kykyihin. Positiivisen ja monipuolisen julkisen representaation merkitys kasvaa, mitä heikommassa valta-asemassa ryhmä on.

“Be whatever you wanna be, honey”, kehottaa se kesäisen järven rannalla istuva nuori nainen elokuvan päätteeksi.
 

Oppitunnille:

1. Pohtikaa yhdessä miten yhteiskunta määrittelee trans- ja poc-ihmiset ja miten esimerkiksi media vahvistaa kapeita määritelmiä? Millaisen tilan tämä jättää trans- ja poc-ihmisille itselleen määritellä itsensä?

2. Tarkkailkaa muutaman päivän ajan minkälaiset ihmiset ovat eniten esillä lehdissä, uutisissa ja tv-ohjelmissa. Kuinka usein löydätte seuraavat henkilöt? Miten henkilöt esitetään? Minkälaisista asioista heiltä kysytään, keitä haastatellaan asiantuntijoina tai kenen kokemuksia ei esitetä?

• Valkoinen nuori nainen
• Keski-ikäinen valkoinen mies
• Ruskea transihminen
• Henkilö, jolla on näkyvä vamma
• Nuori muslimi, joka näyttää iloiselta
• Muunsukupuolinen ihminen

 [Tehtävä on muokattu Setan (2013) Älä oleta – Normit nurin -oppaan tehtävästä ”Ketkä näkyvät kuvissa”, s.42]

3. Keskustelkaa miten jonkun ihmisryhmän esiintyminen tai puuttuminen esimerkiksi valtamediasta, elokuvista ja tv-sarjoista voi vaikuttaa näiden ihmisryhmien kohtaamaan syrjintään käytännössä.

4. Keskustelkaa mitä voisimme tehdä määrittelyjen laajentamiselle. Millainen on se yhteiskunta ja maailma, jossa erilaisille identiteeteille on tilaa? Mikä on roolimme nykyisessä yhteiskunnassa ja mitä me kaikki voimme tehdä yhdenvertaisemman maailman rakentamiseksi?