Ihmisoikeuskasvatus: Syrjivät valtarakenteet on tiedostettava
Kelet ei voi liikkua tietyillä alueilla Helsingissä, koska ne ovat hänelle vaarallisia. Uudesta työurasta haaveilevan aika on pitkä, kun mallitoimisto ei soita takaisin.
Normit pitävät yhteiskuntaamme koossa ja mahdollistavat sosiaalisen kanssakäymisen. Osa normeista myös syrjii. Kun ihmisen ja kansalaisen malli on liian tiukka, tiettyjä normeja haastava ihminen jää kirjaimellisesti ulkopuolelle ja vaille hyväksyntää. Ihmisen sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, ihonväri tai muut identiteetin rakennusaineet eivät itsessään aiheuta syrjintää, vaan tiukkojen ja haitallisten normien mukainen ajattelu siitä, mikä on oikein ja sallittua. Syrjivät valtarakenteet on tiedostettava ja tarkasteltava kriittisesti etuoikeuksia yhteiskunnassa. On toimittava määrätietoisesti toisin.
Syrjäyttäminen uhkaa erityisesti ihmisiä, jotka kohtaavat moniperustaista syrjintää. Moniperustaisella syrjinnällä tarkoitetaan tilannetta, jossa syrjintä kohdistuu ihmisen identiteetin moneen eri osaan. Moniperustainen syrjintä, esimerkiksi ruskeisiin transihmisiin kohdistuva syrjintä, on myös erilaista, kuin ruskeisiin tai transihmisiin kohdistuva syrjintä. Kelet on myös ‘poc’, person of colour, väärien ja syrjivien normien ohjaamana rodullistettu. Rodullistamisen taustalla on ajatus siitä, että tiettyjä piirteitä omaavat ihmiset ovat perustavanlaatuisesti erilaisia verrattuna valta-asemassa oleviin.
Syrjintä korostuu eri tavoin elämänkaaren eri vaiheissa. Transtaustaiselle nuorelle työelämään siirtyminen ei ole itsestään selvää. Kelet on kokenut tämän karvaasti ja kuvaa tilannetta elokuvassa: työhaastattelu loppuu kuin seinään henkilöllisyystodistuksessa olevan sukupuolimerkinnän takia. Kelet on onnistunut haastamaan syrjiviä normeja. Kokemuksestaan kertoessaan Kelet on matkalla nykyiselle työpaikalleen.
Transihmisille syrjintä voi olla myös hengenvaarallista. Kansainvälisenä transihmisten muistopäivänä ihmiset eri puolilla maailmaa tuovat julki sen, että viharikosten uhreina myös kuollaan. Vuosittainen muistopäivä antaa kuitenkin toivoa: voimmeko yhdessä olla vahvoja niin, että jonain päivänä näin ei enää ole?
Oppitunnille:
1. Normeja on monenlaisia. Keskustelkaa ryhmässä mitä oletuksia seuraavat normit pitävät sisällään:
- Valkoisuusnormi
- Heteronormi
- Sukupuolinormi
- Binäärinormi
- Suhdenormi
- Perhenormi
- Toimintakykynormi
- Uskontonormi
Voitte tutustua normien määritelmiin esimerkiksi Setan Normipyöritys -menetelmän avulla.
Mitkä näistä normeista ovat kaikkein vahvimpia ja vallitsevimpia? Normin vallitsevuus havaitaan usein sen näkymättömyydessä – mitä vähemmän normia huomioidaan tai mitä vähemmän siitä puhutaan, sitä enemmän se määrää ajattelua siitä, mikä on hyvää ja hyväksyttyä.
Normeja voi myös tehdä näkyväksi esittämällä ne käänteisinä. Voit katsoa tehtävään mallia Setan (2013) Älä oleta – Normit nurin -oppaan tehtävästä “Bongaa hetero!” s.35.
2. Mitkä yhteiskunnan normit ovat estäneet tai vaikeuttaneet Keletin etenemistä elämässään? Miten eri tilanteet käyvät ilmi elokuvassa?
3. Miten normit näkyvät koulussanne?
- Millaisissa tilanteissa ne tulevat esiin?
- Ketkä hyötyvät normeista ja ketkä eivät?
- Millaisia hyviä normeja voi rakentaa, jotka antavat kaikille tilaa olla oma itsensä?
4. Mitä eroa ja yhtäläisyyksiä on käsitteillä suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus? Pohtikaa yhdessä näille sanoille synonyymeja. Kuka yleensä suvaitsee ja kuka on se, jota suvaitaan? Miksi jotkut ryhmät ovat aina suvaitsijoina, mutta harvemmin tai ei koskaan suvaittavina? Mitkä yllä olevat normit liittyvät tähän?
Syventävä tehtävä:
5. Normeja voi myös havainnollistaa ns. Teflon-testin avulla. Testissä jokainen kirjaa omaan taulukkoon seuraavat identiteetin osa-alueet, jotka ovat myös yhdenvertaisuuslaissa ilmeneviä syrjintää kohtaavia asioita:
- Ikä
- Sukupuoli tai sukupuoli-identiteetti
- Seksuaalinen suuntautuminen
- Etninen tausta
- Kansalaisuus
- Äidinkieli tai äidinkielet
- Uskonto
- Toimintakyky, vamma tai terveydentila
Seuraavaksi kysytään kuinka usein joudut epämiellyttävään tilanteeseen tai epämiellyttävän erityiskohtelun kohteeksi näiden tekijöiden takia?
Usein = 3 pistettä
Joskus = 2 pistettä
Harvoin = 1 piste
Ei koskaan = 0 pistettä
Saatu pistemäärä kertoo millaisessa yhteiskunnallisessa asemassa olet ja kohtaatko itse syrjintää.
Jokainen tekee itse oman pisteytyksen, eikä sitä tarvitse jakaa muille. Tehtävän voi tehdä myös ilman taulukkoa vain laskemalla omat pisteet yhteen.
[Tehtävä muokattu Fingon koordinoiman koulumaailmaamuuttamaan.fi -sivuston Teflon-testistä]