Varpusherra on norjalaisen Arnulf Överlandin runon pohjalta tehty animaatio. 

 

Varpusherra 

Varpunen pihalla pomppii, 

harmaa, vikkelä pallero. 

Se juttelee ja syö ruokaa, 

on aamiaisaika jo. 

Ja kun aamiainen on syöty, 

se aloittaa alusta, jos 

ruokaa suinkin vain löytyy. 

Niin tekee myös vaimonsa. 

Ja sitten se popsii lounaan, 

illallisenkin varpusherrojen seurassa. 

Mutta kun taivas tummuu, 

eikä syötävää enää näy, 

se hakeutuu omaan rauhaan 

ja lentäen pesään käy. 

Siellä se pesässään istuu 

unen partaalla mietiskellen. 

Nyt on pimeä ja nyt on jo yö. 

Sitten onkin taas aamiainen. 

(Arnulf Överland, suom. Jukka Itkonen) 

 

Elokuvan tarina 

Erasmus-pässi joutuu vasten tahtoaan orvon varpusenpojan keinoemoksi. Erasmusta harmittaa, sillä se on erakkoluonne eikä välitä seurasta. Varpusta hoivatessa sen sydämeen pesiytyy outo tunne. Harmaa rääpäle muuttuu sen silmissä kultalinnuksi. 

 

Teemoja: ystävyys, toisesta välittäminen 

 

Tehtävät: 

 

1. Ennen elokuvaa: Miettikää yhdessä mitä kotieläimiä tiedätte? 

 

2. Elokuvan jälkeen: Mitä kotieläimiä tunnistitte elokuvasta? 

 

3. Tehdään eläinmuistipeli: piirtäkää tai leikatkaa lehdistä tai esitteistä kotieläinten kuvia. Kuvat liimataan tukevalle kartongille ja leikataan keskeltä kahtia. Muistipelissä pari on eläimen etu- ja takapää. 

 

4. Elokuvassa Pikku varpusen emo oli kadonnut ja Erasmus joutui sen sijaiseksi vasten tahtoaan. Erasmus-pässistä sanottiin, että se oli erakko. Mitä se tarkoittaa? Erasmus halusi olla yksin. Voiko yksinäisyys olla mukavaa? Milloin yksinäisyys tuntuu mukavalta? Mitä jos joutuu olemaan yksin, ilman ystävää, vaikka ei haluaisikaan? Mitä voi tehdä, jos joku on yksinäinen? 

 

5. Etsitään kuvia eläinten poikasista ja vanhemmista. Kuvaparin muodostaa poikanen ja emo. Keskustellaan mitä nimityksiä eläinten poikasilla ja emoilla ja isillä on. Esim. varsa, vasikka, kili, karitsa, porsas, vasa, kissoilla ja koirilla pentu, tipu, linnuilla poikanen. Tamma, ori, emakko, karju, uuhi, pässi, kana, kukko.

a. Kuvat liimataan kartongille. Jaetaan leikkijät kahteen ryhmään. Toiselle ryhmälle jaetaan poikasen kuvat ja toiselle emon tai isän kuvat. Kullekin kuvalle täytyy olla pari. Annetaan äänimerkki, jolloin lähdetään hakemaan paria vertailemalla ja kyselemällä omalle kuvalle paria. (Esimerkkipari: varsa ja tamma)

b. Leikkiä voi leikkiä myös niin, että jaetaan toiselle ryhmälle poikasen kuva, ja toiselle emon kuva. Sovitun äänimerkin jälkeen kaikki alkavat äännellä oman eläimen ääntä ja etsiä kuulemansa äänen mukaan omaa pariaan. 

 

6. Erasmus-pässi ei voinut hylätä avutonta linnunpoikasta, vaan alkoi huolehtia siitä. Mitä ruokaa se tarjosi varpusenpoikaselle? Kasvi; kukka, turilas.

Mitä varpuset syövät? Hyönteisiä ja niiden toukkia. Talvella niille kelpaavat siemenet, jyvät ja leivänmuruset. Elokuvassa poikanen popsi kastematoja.

 

Varpunen (Passer domesticus)

Varpuset viihtyvät ihmisasutuksen ja erityisesti maatalojen läheisyydessä. Arvellaan, että maatalouden muutosten vuoksi varpuset ovat voimakkaasti vähentyneet. Varpusen ääntelyä kutsutaan sirkutukseksi. Varpunen saattaa pesiä räystäissä, muurin rakosissa ja koloissa, joskus se pesii linnunpöntöissä. Varpunen saa 2-3 poikuetta pesimiskautena. Harmaanvalkoisia tihein harmaanruskein ja harmain täplin varustettuja munia on 4-7. Molemmat puolisot hautovat 13-14 vrk.Poikaset lähtevät pesästä n. 2-viikkoisina. (Lähde: Wikipedia)

 

7. Lintujen laulu 

Valitaan kymmenen tavallisimman linnun kuvat. Etsitään näiden lintujen laulusta äänitteitä. Lapset oppivat nopeasti, mitkä kuvat ja äänet liittyvät yhteen. Asettakaa lintujen kuvat riviin. Kuunnelkaa niiden laulua ja lapset saavat yhdistää linnun kuvan ja äänen. 

 

8. Muovailkaa savesta lintuja, niiden munia ja pesiä. Annetaan savitöiden kuivua. Kun ne ovat täysin kuivuneet ne poltetaan polttouunissa. Lopuksi ne voi myös maalata ja lasittaa. Ohjeita saven käsittelystä, muovaamisesta ja polttamisesta tai lasituksesta on mm. internetissä.

© Koulukino 2024