keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

 

Palauttakaa mieleenne ensimmäinen tarina hyeena-sanan avulla. Muistelkaa yhdessä, mitä tarinassa tapahtui.
 
1. Kasvattaminen 
a) Pohtikaa yhdessä mitä kasvit tarvitsevat kasvaakseen? Mitä töitä kylän asukkaat tekivät puutarhassaan? 
b) Miten valo vaikuttaa kasvuun? Tarvitaan kannellinen kenkälaatikko, pahvia, maalarinteippiä, multaa, itänyt peruna, kukkaruukku, joka mahtuu kenkälaatikkoon niin, että kansi mahtuu hyvin kiinni. Teipatkaa laatikon pohjalle pari puolikasta väliseinää pahvista siten, että toinen väliseinä jää vajaaksi toisesta reunasta ja toinen eri reunasta. Istuttakaa itänyt peruna kosteaan multaan esim. kukkaruukkuun ja laittakaa se sitten ruukkuineen sivuttain pystyssä seisovan kenkälaatikon toiseen päähän. Leikatkaa n. 2 € kokoinen reikä keskelle laatikon vastakkaista päätyseinää. Sulkekaa laatikko tiiviisti, ettei kannen kautta pääse laatikkoon valoa ja nostakaa se sitten ikkunalaudalle. Muutaman päivän päästä perunan itu alkaa työntyä ulos reiästä. Se on kasvanut sinnikkäästi kohti reiästä pilkottavaa valoa laatikon sisälle rakennetun labyrintin läpi. Avatkaa kenkälaatikon kansi, niin voitte tarkastella idun kasvureittiä. (Lähde: Press: Tiede – luovaa leikkiä.)
c) Kasvattakaa tekin siemenestä kasvin alkuja joko pienissä purkeissa ikkunalaudalla tai ulkona pienellä kasvimaalla. Valitkaa nopeasti itäviä ja kasvavia siemeniä kylvökokeiluunne. Sellaisia ovat mm. auringonkukka, vehnänoras, rairuoho tai ruusupapu. 
 
2. Vastoinkäyminen viljelyssä 
a) Keskustelkaa millaisia vastoinkäymisiä kasvien viljelijä voi kohdata? Miten kyläläisten puutarhan kävi? 
b) Ottakaa selvää millainen eläin hyeena on? Millaista tuhoa se teki kylän puutarhassa? Miksi se oli kiinnostunut puutarhasta, vaikka ei ole kasvinsyöjä vaan lihansyöjäpeto?
Hyeenat ovat vahvaleukaisia kissoille ja näätäeläimille sukua olevia petoja ja raadonsyöjiä. Hyeenoja on neljä lajia: täplähyeena (Crocuta crocuta), vaippa- eli ruskohyeena (Hyaena brunnea), juovahyeena (Hyaena hyaena) ja maasusi (Proteles cristatus). Kaikkia lajeja tavataan Afrikassa ja juovahyeenaa myös Lähi-idässä ja Intiassa. Hyeenoilla on erittäin hyvä hajuaisti. Hyeenojen erikoispiirre on nisäkkäistä vahvimmat leuat, joilla ne voivat murskata vaikka luuta ja niiden ruuansulatus toimii niin tehokkaasti, että ne ulostavat vain kalkkia. Vain sarvet ja sorkat ne jättävät rauhaan. Maasusi on arka termiittien syöjä. Juova- ja ruskohyeena ovat raadonsyöjiä ja pikkueläinten ja hedelmien syöjiä, kun taas täplähyeena saalistaa ja syö raatoja. (Lähde: Wikipedia)
c) Miten kylän sato saatiin pelastetuksi? Pohtikaa yhdessä mikä merkitys puutarhalla ja sen sadolla oli koko kylälle? Mistä muualta saatiin herkullista syötävää? Mehiläisiltä hunajaa. 
 
3. Sadonkorjuu 
a) Kyläläisten puutarhassa kasvoi paljon herkullisia vihanneksia ja hedelmiä. Tutkikaa tietokirjoista eksoottisten hedelmien kuvia ja opetelkaa niiden nimiä. Jos mahdollista, niin hankkikaa muutamia vieraampia hedelmiä myös maisteltavaksi luokkaan. 
b) Maalatkaa peiteväreillä ja liiduilla komeita afrikkalaisen puutarhan hedelmiä.