1. a) Sen lisäksi, että elokuva voi keskittyä enemmän tai vähemmän näyttelijäsuorituksiin, elokuvan eri lajityypit hyödyntävät erilaisia näyttelijäsuoritustyylejä. Mieti ja muistele erilaisia näyttelijäsuoritustyylejä näkemissäsi komedioissa, kauhuelokuvissa, toimintaelokuvissa, melodraamoissa ja lännenelokuvissa. Miten näyttelijät käyttävät kehoaan, kasvonilmeitä ja puhetta ilmaistessaan henkilöhahmojensa tunnetiloja? Vertaa esim. lännenelokuvan ja melodraaman sankareita ja mieti, miten eritavalla näyttelijät käyttävät kehoaan, kasvonilmeitä ja puhetta ilmaistessaan henkilöhahmojensa tunnetiloja? 

b) Tee parisi kanssa harjoitus, valitkaa näyttelemällenne kohtaukselle teema (esim. kaksi kaveria matkalla; isän ja pojan [äidin ja tyttären] kiivas keskustelu kotona, jne.) ja esittäkää kohtaus vuorotellen ikään kuin se olisi kohtaus komedia-, toiminta-, kauhu-, melodraama- ja lännenelokuvassa. Harjoituksen jälkeen kuvaile yksittäisillä sanoilla näyttelijäsuoritusta eri elokuvan lajityypeissä. Huomaat, miten näytteleminen komediassa korostaa näyttelijän kehonliikkeitä ja kasvonilmeitä.

 

Tärkeä rooli komedianäyttelemisessä on näyttelemisen rytmillä: ilmeet, eleet ja sanat tulevat oikeassa kohdassa oikeaan aikaan luodakseen komediallisen merkityksen. Kauhuelokuvissa näyttelijäsuoritus toimii korostetusti yhteistyössä muiden elokuvallisten keinojen kanssa. Esimerkiksi 

leikkauksella ja musiikilla (jotka toimivat yhteen näyttelijäsuorituksen kanssa) on suuri rooli kauhuefektin aikaansaamisessa. Melodraamat (varsinkin esim. 1950-luvun melodraamat) perustuvat liioitteluun ja teatraalisuuteen, jotka määrittävät niin lavastusta kuin näyttelijäsuoritusta. Tärkeää melodraamojen näyttelijäsuoritusten teatraalisuutta analysoitaessa on kysyä, miksi teatraalisuutta käytetään eli mitä sen avulla halutaan kritisoida, mitä merkityksiä sen taakse kätkeytyy. Lännenelokuvia analysoitaessa on tärkeää löytää monissa elokuvissa esiintyviä toistuvia tunnusmerkkejä ja ns. vastinpareja (sivilisaatio vs. villi luonto; sankari vs. yhteisö; sisätilat vs. loppumaton preeria, jne.). Kun 

lista vastinpareista on tehty, elokuvien sankareita on helpompi analysoida eli kysyä, miten elokuvat esittelevät henkilöhahmonsa suhteessa kerronnalliseen tematiikkaan. 

 

2. a) Näyttelijäsuoritustyylit ovat muuttuneet eri aikakausina. Todentuntuisesta, aidolta käyttäytymiseltä vaikuttavasta näyttelemisestä on tullut vallitseva tyyli. Muistele, minkälaisia näyttelemistyylejä nähdään mykkäelokuvissa (esim. Charlie Chaplinin elokuvissa)? Miten mykkäelokuvan näyttelijä ilmaisi henkilöhahmonsa tunnetiloja, kun puhetta ei voitu käyttää? Entä muistatko yhtään vanhoja elokuvia, joiden näyttelijäsuoritukset olisivat jääneet mieleesi? 

 

b) Esitä parillesi jotakin tunnetilaa (ilo, suru, kauhu, innostuneisuus, pelko) käyttämällä kehonliikkeitä ja kasvonilmeitä; älä käytä puhetta. 

© Koulukino 2024