a) Teatraalisilla eleillä ja ilmeillä on tärkeä osa myös todentuntuiselta vaikuttavaa näyttelijäsuoritusta. Teatraalisilla ilmeillä ja eleillä tarkoitetaan liioiteltuja ilmeitä ja eleitä, joiden merkityksen kaikki tunnistavat. Esimerkiksi jos näyttelijä haluaa teatraalisella tavalla ilmaista suuttumustaan, hän voi laittaa kädet puuskaan, kiristää hampaansa yhteen ja sulkea dramaattisesti silmänsä. Tämä vakiintunut kehonkieli viittaa kaikkien tunnistamiin suuttumuksen elkeisiin. Mitä muita teatraalisia eleitä tai ilmeitä keksit; ilmeitä tai eleitä, joiden merkityksen kaikki heti tunnistavat? 

 

Joissakin näyttelijäsuorituksissa nämä teatraaliset eleet tuntuvat pelkältä opitulta elekieleltä; tällöin teatraalinen näyttelijä ei ole sisäistänyt henkilöhahmonsa mielenmaailmaa ja näyttelijäsuorituksesta tulee teatraalinen. Joskus näyttelijä käyttää tarkoituksella teatraalisia eleitä kuvatakseen elämän teatraalisuutta, roolien esittämistä jokapäiväisessä elämässä. Myös elokuvassa Kolme viisasta miestä teatraalisuudesta tulee tärkeä osa elokuvan tematiikkaa: elokuva tutkii, miten elämä on pelkkää teatteria ja miten ihmiset näyttelevät rooleja toinen toisilleen, sen sijaan että olisivat omia itsejään. 

 

b) Elokuva Kolme viisasta miestä pohtii mielenkiintoisella tavalla teatraalisuutta jokapäiväisessä elämässä. Yksi kolmesta miehestä on näyttelijä, jonka ammatti on esittää rooleja. Kaikki kolme ovat kuitenkin näyttelijöitä jokapäiväisessä elämässä: he esittävät rooleja toisilleen. Mieti ja muistele yksittäisiä kohtauksia, jossa “elämä on teatteria” -tematiikka tulee esiin eli kohtauksia, jossa kolme miestä esittävät rooleja toinen toisilleen. Mieti katsojan roolia näissä kohtauksissa: mistä katsoja tietää, että kolme miestä esittävät rooleja toisilleen? Tietääkö katsoja siis enemmän kyseisistä henkilöhahmoista kuin henkilöhahmot toisistaan? 

 

c) Teatraalisuus tulee myös ilmi ns. “näytelmä näytelmässä” tai “performanssi performanssissa” -kohtauksissa eli kun henkilöhahmosta tulee elokuvan sisällä esiintyjä. Mieti elokuvassa nähtyjä kohtauksia, kun yksi mies hyppää karaokebaarin lavalle ja hänestä tulee esiintyjä toisten miesten ollessa katsojia. Mikä merkitys näillä “näytelmä näytelmässä” – kohtauksilla on? Mitä rooleja miehet lavalla esittävät? Tuleeko heistä lavalla sankareita, jotka saavat kaipaamansa muiden ihmisten huomion, joka heidän elämästään puuttuu? Elokuvasta voi myös joskus tulla teatterin kaltaista; liikkumaton kamera voi kuvata näyttelijöitä suoraan edestä, ikään kuin he olisivat teatterin näyttämöllä. Tällöin korostuu näyttelijöiden puhe, mikä tekee elokuvasta hyvin puheeseen keskittyvän teatterin kaltaista.

 

Mieti kameran käyttöä suhteessa näyttelijöihin? Mistä kuvakulmasta kamera kuvaa näyttelijöitä? Mieti kameran liikkeitä suhteessa näyttelijöiden liikkeisiin? Kehonliikkeillä, kasvonilmeillä ja puheella näyttelijä ruumiillistaa henkilöhahmonsa tunnetiloja.

 

Puhetta käytetään myös joskus teatraalisena elementtinä näyttelijäsuorituksessa. Edelleen puheen avulla voidaan tutkia myös “elämä teatterina” -teemaa: puhe ja sanat eivät silloin kerro totuutta vaan päinvastoin sanoja käytetään totuutta peittääkseen. Mieti Pertti Sveholmin näyttelemän henkilöhahmon monologeja (yksinpuheluja) ja dialogeja muiden henkilöhahmojen kanssa. Käyttääkö tämä mies sanoja kertoakseen totuuden vai peittääkseen sen? Elokuvan alussa hän patistaa puhumatonta vaimoaan sanomaan jotakin, mutta jos vaimo sanoisi jotakin olisiko hän valmis kuulemaan totuuden? Kun hän tapaa kaksi kaveriansa hän puhuu koko ajan, mutta puhuuko hän itse totta? Ovatko sanat siis hänelle valheen vai totuuden väline? 

© Koulukino 2024