Alkukuvalla tarkoitetaan elokuvanäytöksen alussa esitettävää lyhytelokuvaa tai ”täyte-elokuvaa”.

”Vuonna 1933 laki mahdollisti sen, että yhden elokuvan hinnalla sai näyttää kaksi elokuvaa. B-elokuvat näytettiin ennen varsinaista pitkää elokuvaa. Studiot perustivat lyhyiden, halvalla budjetilla ja ylijäämälavasteilla kuvattavien elokuvien tuotantoryhmiä, jotka tekivät elokuvia nopeassa tahdissa. Osa elokuvista oli varsinaisia sarjaelokuvia, joiden 20-minuuttiset osat nähtiin teattereissa viikon välein, osa oli featureita eli ’koko illan elokuvia’. Termi on tässä yhteydessä harhaanjohtava, sillä pitkänkin B-elokuvan vakiopituus oli 55-75 minuuttia. B-elokuvissa keskityttiin lajityyppeihin – suurin osa oli länkkäreitä, mutta myös rikos- ja kauhuelokuvia tehtiin paljon. (…) B-elokuva –termiä käytetään nykyään harhaanjohtavasti kuvaamaan mitä tahansa pienibudjettista toimintaelokuvaa, mutta varsinaisten B-elokuvien tekeminen loppui jo 1950-luvulla.” (Juri Nummelin: Valkoinen hehku. Johdatus elokuvan historiaan.)

”Nykykatsoja on tottunut näkemään lyhytelokuvia teatterissa lähinnä mainosmuodossa. Ainoat muut laajemman levityksen saaneet lyhytelokuvat lienevät Pixarin alkukuvina nähdyt animaatiot, joista on muodostunut studiolle eräänlainen allekirjoitus. Vielä 1960-luvulla alkukuvia saattoi nähdä elokuvateattereissa jatkuvasti – olkoonkin, että valtaosa niistä dokumentteja ja uutiskatsauksia.” (Jussi Sandhu: ”Lyhyttä ennen pitkää”.)

Pirkanmaan elokuvakeskuksen ja Future Shorts Finlandin Alkukuva-hanke on pyrkinyt avaamaan laajempia väyliä lyhyille kotimaisille elokuville. "Suomalaisen lyhytelokuvan näkeminen teatterissa pitää olla enemmän kuin sattumaa. Tämä ei ole bisnestä vaan elokuvataiteen edistämistä", selittää Pirkanmaan elokuvakeskuksen Jukka-Pekka Laakso. Esimerkiksi Kummisetäni thaimorsian –dokumentin alkukuvaksi valittiin Antti Heikki Pesosen Sano kiitos ja tanssi. "Katsoimme monia hyviä kotimaisia lyhäreitä. Tärkeintä oli, että elokuvat tukevat toisiaan sisällöllisesti", kertoo tuottaja Elina Pohjola dokumentin alkukuvan valinnasta.

Alkukuvan historiaan ja nykypäivään voit tutustua esimerkiksi Leijonasydän-elokuvan ja RAY:n tiedotuksen laatiman LIITTEEN avulla.

Lähteet ja lisätietoa:

• Alkukuva palaa elokuviin. Pirkanmaan elokuvakeskuksen tiedote 14.8.2012.
• Future Shorts Finland
• Juri Nummelin: Valkoinen hehku. Johdatus elokuvan historiaan. Vastapaino 2005.
• Jussi Sandhu: ”Lyhyttä ennen pitkää”. Leffatykki.com.
• Wikipedia: double feature