Saamelaisuus ja kolttasaamelaisuus
Saamelaisuus ei ole suomalaista kulttuuriperintöä, sillä saamelaiset ovat aivan erillinen kansa, jolla on oma kieli, historia ja kulttuuri. Saamenmaa levittäytyy Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän yli maarajat rikkoen. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.
Kuun metsän Kaisa avaa viehättävällä ja unenomaisella tavalla kolttasaamelaista elämää ennen ja jälkeen toisen maailmansodan. Se on kuvaus menneestä maailmasta. Kolttasaamelaiset asuttivat Koillis-Lappia ja Kuolan niemimaata vuosisatoja. He pitivät oman kielensä ja elivät puoliksi paimentolaisina vuodenaikojen kiertokulussa. He elivät yhdessä vain kovimpaan talviaikaan, muutoin he kalastivat ja hoitivat poroja perhekunnittain. Kesäaikaan koltat vaelsivat pitkin itäistä Lappia ja metsästivät, kalastivat ja hoitivat porojaan.
”Tämä on tarina, jota ei ole kerrottu vielä. Suomessa on paljon puhuttu evakoista, mutta kolttasaamelaisten historiasta ei niinkään. Toivon mukaan elokuvani on kiinnostanut myös taiteena ja muotona”, elokuvan ohjaaja Gauriloff pohtii kulttuurivihkot.fi:n haastattelussa.
Poronhoito on saamelaisten perinteinen elinkeino. Nykyisin useat saamelaiset ovat muuttaneet työn ja palvelujen perässä saamelaisalueen ulkopuolelle isompiin kaupunkeihin. Saamelaisten lisäksi vähemmistöjä Suomessa ovat romanit ja suomenruotsalaiset, tataarit, juutalaiset, inkerinsuomalaiset ja maahanmuuttajat. Suomen valtio tunnusti saamelaiset alkuperäiskansaksi vasta vuonna 1985.
Kirjailija ja runoilija Inger-Mari ”Ima” Aikio-Arianaicka ehdottaa kirjastolehden haastattelussa:
”Kaikissa kouluissa tulisi olla tietty saamelaispaketti. Esimerkiksi Norjassa kolme nuorta saamelaista on palkattu kiertämään kouluja ja kertomaan saamelaisista. Sellainen pitäisi saada tännekin.”
- Mitä te olette oppineet koulussa saamelaisuudesta? Mitä aspekteja siitä tulee esiin elokuvassa?
- Mitä tiesit saamelaisuudesta ennen elokuvan katsomista ja mitä uutta olet oppinut nyt?
- Onko teillä ideoita siitä, millä tavoin saamelaisuudesta voitaisiin opettaa koulussa?
- Lukekaa Improbatur-lehden juttu "Saamen toivot", joka kertoo Utsjokelaisesta saamelaislukiosta. Keskustelkaa sen pohjalta syntyneistä ajatuksista.
- Tutustu Pikaopas saamelaiskulttuuriin / Sano se saameksi -sivustoon ja kuuntele sivustolta löytyvä saamelaisen Jon Henrikin joiku menehtyneelle ystävälleen. Mitä tunteita joiku herätti sinussa? Mitä tunnetta joiku mielestäsi kuvasi?