keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Koulukinon Media-avain arvioi lasten- ja nuortenelokuvia ja niiden myönteisiä viestejä osoitteessa media-avain.fi.

Lasse-Maijan etsivätoimiston neuvokkaat lapset tarjoavat hyvän samastumisen kohteen varsinkin alakouluikäiselle katsojalle: lapset ovat reippaita ja kekseliäitä ja pystyvät yhteistyön voimalla ratkaisemaan arvoituksen, johon aikuisten taito ei riitä. Pienet vastoinkäymiset tai arviointivirheet eivät lannista Lassea ja Maijaa, vaan esimerkillisen päättäväisesti ja itseensä luottaen he hoitavat työnsä loppuun.

Toista maata sen sijaan ovat elokuvan aikuiset: he ovat suurimmaksi osaksi koomisia toheloita ja tämä tarjoaa lapsikatsojalle tilaisuuden vapauttavaan naurun meidän aikuisten kustannuksella. Huumori on toki lempeää laadultaan.

Edelliseen Lasse-Maija –elokuvaan verrattuna uuteen filmatisointiin on valittu täysin toisenlainen tyylillinen näkemys. Elokuva tapahtuu eräänlaisessa ajattoman nostalgisessa maailmassa, jossa junat kulkevat höyryllä, puhelimet ovat veivattavia ja autot vanhoja. Aikuiskatsojaa kotiseutumuseomainen nostalgia viehättää eri syistä kuin lasta, mutta varmasti vanhahtavat esineet ja vempaimet tuovat oman mielikuvituksellisen lisän elokuvaan.

Perinteisen salapoliisitarinan kaavaa noudattava elokuva tarjoaa päättelytehtäviä katsojalle. Lasse-Maijassa esitetään selkeitä vihjeitä, joista tarkkaavainen pieni katsoja voi itse pohtia junaryöstön tekijää. Oikeaoppisesti jotkin vihjeistä vievät päättelyä oikeaan, toiset väärään suuntaan.

Vaikka elokuvassa sivutaan hieman pelottaviakin asioita (esimerkiksi lastenkoti, vankila, ero vanhemmasta), voi sisältöä luonnehtia turvalliseksi. Elokuvassa ei ole varsinaisesti pahiksia, sillä junaryöstäjäkin on oikeastaan harmiton kaveri. Pienempiä katsojia jännittävät hetket ovat lyhyitä ja ratkeavat nopeasti.

Selkeästi etenevän elokuvan tunnelma on aina optimistinen ja onnelliseen loppuun voi luottaa. ”Ei koiraa ole karvoihin katsominen” on yksi koko elokuvan läpi mukana kulkevista teemoista – konkretian kautta sen oppivat Lasse ja Maija ja toivon mukaan katsojakin.

  • Arvasitko elokuvan aikana, kuka on junaryöstäjä? Missä vaiheessa?
     
  • Oletko itse miettinyt etsivätoimiston perustamista? Minkälaisia arvoituksia voisi ratkaistavaksesi tulla?
     
  • Millaisia jännittäviä kohtauksia elokuvassa oli? Miten jännitystä rakennettiin (esim. musiikki, valaistus, täpärät tilanteet)?

Lähde: Media-avain