Elämää hiilikaivoskaupungissa

a) Mikä merkitys hiilikaivoksella on kaupungille? Pohtikaa millä eri tavoin kaivostoiminta voi näkyä kaupungin arjessa?

b) Elokuvan alussa hiilikaivos suljetaan. Mitä seurauksia tapahtumasta aiheutuu? Tarkastelkaa asiaa useista eri näkökulmista. Antakaa jokaiselle ryhmälle pohdittavaksi 1-2 eri näkökulmaa, kuten työntekijät tai heidän perheensä, työnantaja, koulua käyvät lapset jne.. Keskustelkaa lopuksi yhdessä mitä vaikutuksia suuren työllistäjän lakkauttamisesta voi seurata yksittäisen ihmisen tai kokonaisen kaupungin näkökulmasta ajateltuna.

c) Seuratkaa myös kotimaan uutisia sanomalehdistä tai televisiosta. Mitä asioita ja millä tavoin työpaikkojen lakkauttamisista tai työttömyydestä uutisoidaan? Mitä seurauksia työpaikkojen loppumisella on ollut? Miten työttömyys näkyy tai tuntuu ihmisten arjessa? Suomessa oli työttömiä alkuvuodesta 2006 226000 ja työttömyysaste oli 8,7 %. (Lähde: Työvoimatutkimus 2006, tammikuu. Tilastokeskus.) 

d) Mikä voisi olla suomalaisen nykyyhteiskunnan tai kotipaikkakuntasi ”hiilikaivos”? Keskustelkaa miten UPM:n Voikkaan paperitehtaan lakkauttamispäätöksestä uutisoitiin maalikuussa 2006. Pohtikaa myös miten työpaikkojen menettäminen tulee vaikuttamaan tehtaan työntekijöiden elämään tai sitä ympäröivään kuntaan.

Elämää kotikujalla

a) Keskustelkaa Joen perheestä. Keitä perheeseen kuuluu? Millaiset välit Joella on vanhempiinsa?

b) Kuvailkaa Joen kotia; mitä huoneita siinä on ja millaiselta koti vaikuttaa? Kuvailkaa myös pientä kujaa, jonka varrella koti sijaitsee. Millaisia asioita kujalla tapahtuu tai mitä käyttötarkoituksia sillä on sen asukkaille? Keihin kujalla voi törmätä? Pohtikaa myös mitä kuja ja sen varrella sijaitsevat kodit kertovat asukkaistaan tai heidän asemastaan yhteiskunnassa. Miten köyhyys näkyy kujan kodeissa?

Elämää kartanoissa

a) Keskustelkaa pienissä ryhmissä keitä ovat Rudlingin herttua, Cilla ja Hynes. Pohtikaa millaisia sukulaisuus- tai valtasuhteita heidän väliltään löytyy. Millä eri tavoin he suhtautuvat Lassieen? Miksi he kohtelevat tai suhtautuvat Lassieen niin eri tavoin?

b) Kuvailkaa kartanoita, joissa Rudlingin herttua asui; miltä ne näyttävät ulkoapäin tarkasteltuna ja millainen tunnelma niissä vallitsee porttien sisäpuolella? Pohtikaa mitä kartanot kertovat asukkaistaan tai heidän asemastaan yhteiskunnassa.

c) Cilla ja Lassie eivät ole kartanon vakinaisia asukkaita, vaan ovat joutuneet sinne olosuhteiden pakosta asumaan. Millainen koti kartano on heille? Mitä he voivat siellä tehdä?

d) Verratkaa kartanomiljöön tunnelmaa Joen kotikujaan. Mitä huomaatte? Verratkaa myös lasten perheiden olosuhteita. Cillan isoisällä on tapana järjestää kaikki asemansa ja rahan avulla. Kaikkea voi ostaa rahalla, vai voiko?

Yhteiskunnan luokkaeroista

Uuteen teknologiseen mullistukseen on kiinnitetty ylisuuria toiveita. Jo ensimmäisen teollisen vallankumouksen jälkeen saatettiin todeta, että valitettavasti höyrykone ei ratkaissut ongelmia. Tuli verisiä, koneistettuja sotia. Suurkaupungit muuttuivat teollisiksi slummeiksi, jotka peittyivät nokeen ja savuun. Työläisten olot olivat kurjat, työ oli mekaanista, pakkotahtista ja epäterveellistä. Lapsityövoimaa käytettiin yleisesti. Metsiä tuhottiin, maa revittiin surutta auki kaivosten ja rautateiden vuoksi. Junaliikennettä häirinneet biisonit tapettiin miltei sukupuuttoon. Nopeat muutokset teknologiassa jättivät monet osaavat työläiset työttömiksi, kun maataloudelliset ja tuotannolliset toimet yksi toisensa jälkeen koneellistettiin. Miljoonien uusien työttömäksi jääneiden ihmisten pako maalta tai pienistä kaupungeista suuriin kasvukeskuksiin johti ennennäkemättömään köyhyyteen, slummiutumiseen ja asumisen ahtautumiseen kaikkeen tähän liittyneine sosiaalisine ongelmineen. (Lähde: Wikipedia, Internetix)

Lassie-elokuvassa korostuvat 1930-luvun englantilaisen yhteiskunnan luokkaerot. Kun yläluokka hurvitteli metsästelemällä kettuja ja eleli muutenkin yltäkylläisyydessä, näki työväki jopa nälkää. Myös Dickens kuvasi romaaneissaan englantilaisen yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuutta, joka vallitsi rikkaiden ja köyhien välillä. Usein hänen romaaneissaan kaiken ankeuden keskellä pilkottaa kuitenkin usko hyvään, optimismi eli paha saa palkkansa ja hyvä voittaa. Realistisimmillaan Dickens on kuvatessaan lasten maailmaa ja sen julmuutta; koska hän itse joutui rutiköyhän pikkuvirkamiehen poikana monien muiden viktoriaanisen kauden lasten tavoin menemään töihin elättääkseen perhettä, hänen kirjoissaan kuvataan mukaansatempaavasti myös aikakauden elämän synkkiä puolia. (Lähde: Wikipedia)