Juurettomat työvoimasiirtolaiset
Suomesta lähtevät siirtolaiset olivat paljolti nuorta kouluttamatonta väkeä. Monet muuttivat ulkomaille suoraan vanhempiensa luota. Muuttaessaan Ruotsiin he samalla hankkivat ensimmäisen oman asunnon ja ensimmäisen työpaikkansa. Monet perustivat samoihin aikoihin myös perheen. Sosiaalinen verkosto oli nuorilta työvoimasiirtolaisilta jäänyt Suomeen.
Suomalaisilla oli Ruotsissa työvoimasiirtolaisuuden kiihkeimpinä vuosina kaksitahoinen maine: suomalainen hoitaa työnsä erinomaisesti, mutta myös heittää vapaalle perusteellisesti. Suomalaiset olivat todellakin ahkerasti rakentamassa ruotsalaista kansankotia, mutta toisaalta puistoissa örisevistä humalaisista moni puhui äidinkielenään suomea.
Työpaikkoja oli tarjolla lähinnä teollisuudessa, ja liukuhihnoilla työskentelevät työvoimasiirtolaiset tienasivat hyvin, mutta kieli jäi monilta oppimatta. Työkaverit puhuivat suomea, eikä nuorilla perheillä ollut aikaa kielikursseilla käymiseen. Lastenhoito vaati aikansa vuorotyön lomassa. Juurettomuus uudessa kotimaassa sai monet siirtolaiset palaamaan takaisin Suomeen, mutta suuri osa heistä jäi Ruotsiin pysyvästi.
Työvoimasiirtolaisuus on aikoinaan aiheuttanut monille Ruotsissa asuville suomalaisille tunteen toisen luokan kansalaisena olemisesta. Omaa ryhmää kohtaan tunnettiin 1970-luvulla häpeää, ja monet suomalaiset yrittivät peitellä taustaansa. Osa puhui julkisilla paikoilla mieluummin vaikka huonoakin ruotsia kuin suomea.
Suomalaissiirtolaisilla on Ruotsissa ollut selkeästi kahdensuuntaisia selviytymisstrategioita. Jotkut opettelivat kielen mahdollisimman hyvin, ja pyrkivät täydellisesti sulautumaan ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Toiset taas jättivät kielen opettelematta, ja korostivat suomalaisten paremmuutta ruotsalaisiin verrattuna. He seurustelivat ennen muuta maamiestensä kanssa, ja vaalivat usein ajatusta paluusta Suomeen.
POHTIKAA
Millä tavoin tutusta ja turvallisesta ympäristöstä irrottautumienen vaikuttaa ihmiseen?
Mikä motivoi opettelemaan uuden kielen ja perehtymään uuteen asuinympäristöön?
Miksi kaikki eivät halunneet opetella kieltä?