Suomen maaseudulta ruotsalaiseen teollisuuteen
Suomesta on vuosisatojen saatossa suuntautunut Ruotsiin useita muuttoaaltoja. Viimeisin niistä sijoittuu 1960-70 -lukujen taitteeseen. Muuttoliike Suomesta Ruotsiin vilkastui, kun pohjoismaat olivat tehneet sopimuksen yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista, ja työvoima alkoi liikkua vapaasti.
1960-luvulla Suomen väkiluku laski siirtolaisuuden seurauksena. Jopa puolisen miljoonaa ihmistä muutti neljänkymmenen vuoden aikana Suomesta Ruotsiin, niin että 1970-luvulla joka kymmenes suomalaislapsi aloitti peruskoulunsa Ruotsissa. Vain osa Ruotsiin muuttaneista on palannut takaisin kotimaahansa.
Suomalaisia muutti Ruotsiin joukoittain, koska Ruotsissa oli pulaa työvoimasta. Suomessa tilanne oli päinvastainen, ja maaseudulla tapahtunut elinkeinorakenteen muutos ajoi ihmiset työttömyyteen. Samaan aikaan sosiaaliturva Suomessa oli heikko, eikä ihmisillä ollut työtä saadakseen muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa kaupunkiin tai ulkomaille. Suuri osa Suomesta Ruotsiin muuttaneista oli kotoisin maaseudulta, ja muuttaessaan heistä tuli kaupunkilaisia. Työt vaihtuivat maaseudun ammateista teollisuuden liukuhihnoille.
Ruotsissa oli menneinä vuosina selkeästi Suomea parempi elintaso, ja myös Suomea parempi asuntopolitiikka. Nämä seikat vetivät suomalaisia Ruotsiin. Muuttoliike tasaantui 1980-luvulle tultaessa, kun erot Suomen ja Ruotsin välillä kapenivat. Muuttoliikeen alkuvaiheessa muuttajat olivat pääasiassa suomenruotsalaista väkeä Suomen rannikkoalueilta. Myöhemmin suurin osa siirtolaisista lähti Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen maaseudulta.
POHTIKAA
Suomessa on keskusteltu melko vähän siitä, että puoli miljoonaa suomalaista lähti työn perässä naapurimaahan. Mitä tiedät suomalaisten työvoimasiirtolaisuudesta?
Minkälaisia ajatuksia suomalaisten työsiirtolaisuus herättää sinussa?
Mitkä syyt johtivat siihen, että ihmiset muuttivat?
Onko pelkuruutta vai rohkeutta se, että lähtee toiseen maahan saadakseen työtä?
Onko sinun suvussasi tai tuttavapiirissäsi Ruotsiin muuttaneita?