Lapsuudenystävät Pekka Aarnio (vas.) ja Martti Launis lauloivat yhdessä jo poikina. Kuva: Martti Launiksen kokoelma.

Vuoden 1918 sisällissodasta lähtien kiellettynä ollut Suomen Kommunistinen puolue laillistettiin jatkosodan päätyttyä 1944. Samalla perustettiin SKDL (Suomen kansan demokraattinen liittto), jonka vaalikampanjassa Agit Propin ensimmäinen esiintyminen myöhemmin tapahtui.

Kommunistisessa puolueessa tahdottiin peittää avoin punaisuus ja kommunismi, ja painottaa yleistä demokraattisuutta; näistä lähtökohdista perustettiin taas Suomen demokraattinen nuorisoliitto, joka oli alkuaikoinaan varsin suosittu. Se oli mukana perustamassa Demokraattisen nuorison maailmanliittoa, johon kuitenkin suurvaltasuhteiden kiristyttyä jäi lähinnä sosialististen maiden nuorisojärjestöjä ja länsimaiden kommunististisesti suuntautuneita nuorisoliikkeitä. Demokraattisen nuorison maailmanliitto järjesti suuria, kansainvälisiä festivaaleja, joissa nuoriso ”tuki sosialismia ja vastusti imperialismia”.

1960-luvulla sotien jälkeinen ilmapiiri muuttui monella tavoin vapaammaksi. Tämä näkyi myös Nuorisoliitossa, jonka seminaareissa ja tapahtumissa mm. juotiin puna- ja valkoviiniä vanhemman ja raittiushenkisemmän polven kauhistukseksi. 1960-luku oli aikaa, jolloin monet kiinnostuivat politiikasta ja radikalisoituivat. Tämä näkyi myös kaduilla. Vietnamin sotaa vastaan osoitettiin mieltä, ja Persian shaahin vastaisessa mielenosoituksessa pidätettiin Suomessakin useita kymmeniä henkilöitä. Euroopan hulluna vuonna 1968 Suomessa oli kuitenkin varsin hiljaista (katso lisää: Nuoriso nousi kapinaan).

Vuoden 1968 suuri vedenjakaja oli puna-armeijan telaketjujen alle murskaantunut Prahan kevät. Nuorisoliitto tuomitsi SKP:n tavoin Tsekkoslovakian miehityksen. Suhtautuminen miehitykseen jakoi niin Suomen Kommunistisen puolueen kuin Nuorisoliitonkin. Nuorisoliitto päätyi SKP:n enemmistön tavoin tuomitsemaan miehityksen, mutta vähemmistö seurasi Taisto Sinisaloa ja halusi, että Neuvostoliittoa tuettaisiin. Jo aikaisemmin kylvetyt ristiriidan siemenet puhkesivat avoimeksi järjestökamppailuksi. Lisäksi Tsekkoslovakian miehityksen jälkeen Moskova alkoi vaatia eurooppalaisilta kommunistisilta puolueilta suurempaa uskollisuutta. Sinisalon mukaan taistolaisiksi sanottu vähemmistö olikin valmis tukemaan Neuvostoliittoa ehdoitta, enemmistö taas ei. Vähemmistön ja enemmistön erotti kokouksissa paidoista; vähemmistön sinisistä ja enemmistön punaisista. Sinipaitojen piirissä haaveiltiin vallankumouksesta ja vaadittiin puolueelle ja nuorisoliitolle tiukkaa marxilais-leninististä linjaa. Vähemmistön haukkumasana enemmistöläisille olikin revari, joka tarkoitti revisionistia eli henkilöä, joka oli valmis arvioimaan uudelleen osia marxilais-leninistisestä ajattelusta. Vastustajat puolestaan saattoivat sanoa taistolaisia stalinisteiksi eli stallareiksi.

(Lähde)

1. Mitä Agit propin päätös vetää päälleen siniset paidat tarkoitti elokuvan perusteella? Millaisissa tunnelmissa luulet heidän sen tehneen? Kirjoita lyhyt tarina hetkestä jonkun Agit Propin jäsenen kokemana. Avaa tarinassa hetken tunnelmia ja sitä, mitä sinisen paidan päälle pukeminen tarkoitti.

2. Laulu Puolue perustuu venäläisen runoilijan Vladimir Majakovskin (1893 – 1930) sanoihin. Suomennetun version sanat löytyvät täältä.

a) Mistä kommunismista innostunut runoilija kirjoittaa, kun hän kirjoittaa luokasta? Mitä hänelle tarkoittaa puolue? Käy runo läpi säkeistö säkeistöltä, ja mieti, mitä kielikuvilla tästä puolueesta tahdotaan sanoa. Mikä on se puolue, josta runo kertoo?

b) Todellisuudessa Neuvostoliitto oli yhden puolueen diktatuuri, jossa toisinajattelijoita vainottiin. Mieti niitä hyviä asioita, joita runossa mainitaan. Miten niitä olisi voinut kehittää ilman runon puoluetta?