Identiteetti vaatii aina kehittyäkseen muita, joihin omaa kuvaa peilataan. Samoin kuin itseä tarkastellaan aina toisen kautta, myös ryhmäidentiteetti kehittyy lopulliseen muotoonsa vasta joutuessaan kosketuksiin toisen ryhmän kanssa. Merkittävä osa identiteetin muodostumista onkin maailman jakaminen ”meihin” ja ”muihin” eli ”toisiin”. Toiseuden peruskäsitteenä voidaankin pitää sitä, että yksilön tai ryhmän identiteettiä ei ole olemassa ilman suhdetta toisiin ihmisiin. Toiseus myös sitoo yksilön osaksi yhteiskuntaa ja sen ajattelua ja näin muokkaa ryhmän sisäisiä arvoja ja normeja sekä säätelee ryhmän jäsenten käytöstä. Toiseus voidaan nähdä siis sekä yksilön yhteiskuntaan sitovana tekijänä että sosiaalisesti konstruoitujen erojen tuottajana. Näin ollen voidaan ajatella, että usein ryhmän jäsenyys ja identiteetti eivät perustukaan yhteisille tekijöille vaan yhteisille eroille. Identiteettiä ja jäsenyyttä määritetään sen kautta mitä ”me” emme ole, sen sijaan että se perustuisi selkeille yhdistäville tekijöille ja faktoille. Identiteettiä voidaankin hyvällä syyllä pitää liukuvana, muuttuvana ja sosiaalisesti rakennettuna käsitteenä; lähes ideana itsestämme.

Ajatus toiseudesta ja muista on siis ihmisluonnolle normaalia, mutta on huomattavaa, että ajatus toiseudesta ei välttämättä pakota ajattelemaan ”muita” alempiarvoisina tai itseä huonompina. On myös tärkeää huomata, että toiseus ei ole automaattinen seuraus eri kulttuurista, äidinkielestä tai etnisestä taustasta. ”Toinen” voi olla myös eri kaupungissa asuva tai eri ikäpolveen kuuluva henkilö tilanteesta riippuen. Identiteetti onkin monen palasen summa: ihminen voi olla äiti, kokki, jalkapalloilija ja helsinkiläinen samanaikaisesti. Yhtenä osana rasismia onkin ihmisen määrittäminen vain hänen tietyn ominaisuutensa kuten ihonvärin tai etnisen taustan mukaan vieraana ja erilaisena.

Suhde toiseen myös sitoo yksilön osaksi yhteiskuntaa ja sen ajattelua ja näin muokkaa ryhmän sisäisiä arvoja ja normeja sekä säätelee ryhmän jäsenten käytöstä. Leijonasydän-elokuvassa ryhmäidentiteetti ja sen voima tulevat vahvasti esiin uusnatsijoukon kuvauksessa. Yhteiset säännöt ja normit sitovat samaa arvomaailmaa kannattavat yksilöt tiukaksi joukoksi, johon kuuluvien käytöstä säädellään tiukasti, kuten elokuvan Teppo saa huomata. Tunne ryhmään kuulumisesta voi olla voimakas tekijä oman identiteetin muodostumisessa ja ryhmästä irtautuminen voi näin ollen muodostua myös kysymykseksi omasta identiteetistä. 

Myös kohdattu rasismi voi vaikuttaa identiteetin muodostumiseen. Kuten mikä tahansa kiusaaminen, rasismi saattaa aiheuttaa pelkoa, syyllisyydentunnetta ja ahdistusta rasismin kohteelle. Rasismi voi olla traumaattinen kokemus ja sillä voi olla pitkäaikaisiakin psyykkisiä vaikutuksia. Mikä tahansa kiusaaminen vahingoittaa itsetuntoa, mutta rasistisen kiusaamisen erityispiirteenä on sen kyky haavoittaa juuri ihmisen identiteettiä ja omanarvontunnetta. Samalla se rapauttaa uskoa ympäristöön ja tuhoaa yksilön uskoa siihen, että heillekin on paikka yhteiskunnassa.  Pahimmillaan rasismi saattaa siis johtaa myös marginalisoitumiseen tai syrjäytymiseen.

Lukemistoa aiheesta:

• Identiteetti (1999). Stuart Hall
• Minuus ja identiteetti. Sosiaalipsykologinen ja sosiologinen näkökulma. (2006). Pertti Rautio ja Mikko Saastamoinen (toim.) 

TEHTÄVÄ 1. Tarkastelkaa yhdessä elokuvan henkilöhahmoja ja heidän motiivejaan.

• Listatkaa elokuvassa esiintyneitä henkilöitä yhdessä taululle. Ketkä olivat päähenkilöitä (Teppo, Sari, Ramu ja Harri)? Analysoikaa hahmoja keräämällä heitä kuvaavia adjektiiveja ylös. Millainen suhde hahmolla on rasismiin? Ovatko he kohteita, tekijöitä vai sivustakatsojia?
• Millainen identiteetti ja ideologia hahmoilla on elokuvassa suhteessa rasismiin? Mikä ideologia hahmoilla on? Mitkä ovat heidän poliittiset ja elämänkatsomukselliset aatteensa? Kuinka heidän aatteensa heijastuvat heidän identiteeteissään?
• Millaisia identiteettejä ja ideologiaa haastavia tilanteita hahmoille tulee elokuvassa vastaan?
• Käykää läpi neljän elokuvassa esiintyvän hahmon (Teppo, Sari, Ramu ja Harri) ideologian, samaistumisen kohteiden ja identiteetin muutosta elokuvan aikana. Kuinka hahmon ideologia ja/tai identiteetti muuttuu? Mitkä seikat vaikuttavat muutokseen?
• Mistä hahmosta pidit ja miksi? Koitko ristiriitaa? Muuttuiko suhteesi roolihahmoihin elokuvan aikana?

TEHTÄVÄ 2. Pohtikaa hahmoissa elokuvan aikana tapahtuvia muutoksia. Tämän jälkeen valitkaa pienryhmissä ryhmänne teeman mukainen ja mieleenne jäänyt kohtaus elokuvasta. Suunnitelkaa ja harjoitelkaa kohtauksesta esitys, joka kestää noin kaksi minuuttia. Esittäkää draamakohtaukset vuorotellen muulle luokalle. Pohtikaa kohtauksen aikana (forum-teatterin keinoin), kuinka tilanteessa olisi voinut toimia toisin. Antakaa katsojien keskustella esityksestä jokaisen esityksen päätteeksi. Voitte sopia, että tilanne näytellään uudelleen keskustelun perusteella (omstart). Tällöin draamakohtauksen rooleja voidaan muokata esimerkiksi ottamalla näytelmästä pois tai lisäämällä siihen henkilöitä, muuttamalla tunnetta, ajattelua tai toimintaa. Kiinnittäkää tällöin huomiota siihen, muuttuuko draaman loppuratkaisu. Olisiko toiminnan muutos mahdollista hahmolle? Mitä se vaatisi oikeassa elämässä? Kuka olisi voinut puuttua tilanteeseen, kuka olisi voinut toimia toisin?