Elokuvassa Owenin lääkäri avaa autismiin liittyvää vaikeutta tunnistaa ihmisten ilmeitä ja tunnetiloja. Owen käyttää Disney-hahmojen tunnetiloja – kuten Aladdin-elokuvan vihaista Jafaria tai Pienen merenneidon surullista Arielia – apuna oppiakseen ymmärtämään oikeiden ihmisten kasvonilmeitä. Disney-elokuvien animoidut kasvot ja "liioitellut ilmeet" toimivat eräänlaisena karttana tunteille.

Dokumentissa Owen ja perhe löytävät yhteyden toisiinsa Disney-elokuvien kautta. Maagisessa kohtauksessa isä käy Owenin kanssa ensimmäisen keskustelun kolmeen vuoteen Disneyn Jago-papukaijakäsinuken kautta. Owen kertoo isälleen tuntevansa olonsa yksinäiseksi. Owenille Disney-animaatiot ovat yhä aikuisenakin tärkeitä välineitä ja hän katselee niitä vanhalla VHS-nauhurilla. Näihin elokuviin liittyy varmasti myös nostalgiaa ja turvallisuuden tunnetta.

Median avulla kuka vain voi harjoitella tunteiden tulkintaa. Rauhallinen musiikki rentouttaa, iltalehtien lööpit kuohuttavat jne.

• Pohtikaa, mitkä asiat saavat aikaan voimakkaan tunnekohtauksen.
• Miettikää tunteiden vaikutusta median käytössä. Vaikuttavatko tunnetilat median valintaan?
• Millä tavoin juuri elokuva ja mediataide voivat olla tunnekasvatuksen avaimia?
• Voiko empatiaa oppia elokuvien avulla? Miten?

Vinkki! Tutustukaa Mediataitoviikon tehtävämateriaaliin "Pullopostia mediameressä. Empatiataitoja mediakasvatuksen keinoin".

Tehtävä: Pidä viikon ajan mediankäyttöpäiväkirjaa tunteiden näkökulmasta. Kirjaa ylös, mitä uutissivuja ja artikkeleita luet, mitä elokuvia ja sarjoja katselet ja mitä musiikkia kuuntelet. Pyri erittelemään, miksi valitsit juuri kyseisen median ja mitä tunnetta se vahvisti tai nostatti. Pyritkö piristämään oloasi jollakin medialla tai välttelemään jotain tunnetta tiettyjä sisältöjä kuluttamalla?

Tehtävä: Listatkaa erilaisia tunteita ja jakakaa ne myönteisiin ja kielteisiin. Mitkä tunteet luokittelette myönteisiksi, mitkä kielteisiksi tunteiksi?

Tehtävä: Haastatelkaa toisianne pareittain: mitkä elokuvat (tai kirja, musiikki, esitys tai vastaava) ovat jääneet mieleenne niiden herättämien tunteiden pohjalta? Oletteko esimerkiksi itkeneet elokuvan aikana? Millaiset elokuvat ovat mielestänne surullisia tai pelottavia?