Filosofiaa ja paradokseja

a. Mitä filosofialla tarkoitetaan?

Filosofinen ajattelu tarkoittaa kysymistä, perusteiden esittämistä ja vaatimista, asioiden erittelyä ja arviointia, päättelemistä, seurausten hahmottamista, oman ajattelun ajattelemista jne. Filosofiselle ajattelutyölle on ominaista tietynlainen avoin, rehellinen, utelias, kiireetön ja ihmettelevä asenne sekä herkkyys tunnistaa niin omaan kuin toistenkin ajatteluun liittyviä olettamuksia ja ongelmia.

Lasten filosofisen keskustelun ohjaamiseen perehtynyt Oscar Brenifier tiivistää filosofisen ajattelun tunnistamiseksi, problematisoimiseksi ja käsitteellistämiseksi.

– Tunnistaminen merkitsee omien tai toisten sanojen syventämistä, eli sanottujen asioiden luonteen ja niiden seurausten hahmottamista.

– Problematisointi tarkoittaa erilaisten vastaväitteiden, kysymysten ja tulkintojen tuottamista, minkä avulla on mahdollista osoittaa esiin tulleiden väittämien rajallisuus ja täydentää niitä.

– Käsitteellistäminen taas merkitsee sellaisten termien tuottamista, joilla ongelmia pystytään tunnistamaan ja ratkaisemaan, ja joiden avulla voidaan jatkaa keskustelua. (Brenifier 2008).

Kehittyvässä kielessään lapset omaavat edellä kuvatun filosofisen ajatustyön idut. Koulussa tätä pedagogisesti merkittävää potentiaalia tulee tietoisesti ja systemaattisesti kehittää ja vaalia. On selvää, että eri-ikäiset lapset tarvitsevat ajattelemisen taidoissa runsaasti monipuolista harjoitusta sekä ennen kaikkea opettajan rohkaisua ja ohjausta.

Opettajan näkökulmasta lasten filosofisen keskustelun ohjaaminen on pedagogisesti haastavaa ja palkitsevaa. Suoran opettamisen sijasta opettajan on työskenneltävä oppilaiden esittämän ajatusmateriaalin puitteissa ohjaamalla keskustelua oikealla hetkellä esitettyjen, ajattelua tukevien kysymysten, ehdotusten ja tehtävien avulla. Tällöin on tietenkin välttämätöntä, että opettaja on tietoinen edellä kuvatun filosofisen ajattelun luonteesta ja tavoitteista ja osaa sovittaa niitä ohjaamansa ikäryhmän lapsille sopiviksi. Lähde: Brenifier 2008, teoksessa Tomperi & Juuso 2008.

b. Toukkafilosofiaa

Liisa: ”Anteeksi, voitteko neuvoa minulle tien?”

Irvikissa: ”Minne olet menossa?”

Liisa: ”En tiedä”

Irvikissa:”Sitten mikä tahansa tie vie sinne.”

Katkelma kirjasta Carroll Lewis:Liisan seikkailut ihmemaassa 1986. Suomentanut Anni Swan. WSOY.

c. Lukekaa Liitteenä 1 oleva teksti paradokseista.

Mitä tarkoittaa paradoksi? Entä onko olemassa mahdotonta? Keksittekö esimerkkejä.

Pohtikaa seuraavaa filosofista tarinaa. (Tarina on kirjoitettuna myös liitteessä 1):

Sokrates kulkee polkua pitkin mennäkseen sillan yli. Platon pysäyttää hänet ja vaatii häntä sanomaan jotakin. Samalla hän esittää uhkauksen: ’Jos se, mitä sanot, on totta, saat mennä. Jos se ei ole totta, heitän sinut jokeen.’ Sokrates tekee kiusaa Platonille ja sanoo: ’Heität minut jokeen.’

Mitä pitäisi nyt Platonin tehdä, jotta hän nyt täyttäisi uhkauksensa? Jos hän heittää Sokrateen jokeen, Sokrates on ollut oikeassa, ja hänet olisi pitänyt päästää menemään. Jos taas Platon päästää Sokrateen menemään, Sokrates on ollut väärässä ja hänet olisi pitänyt heittää jokeen.

(Platonin uhkaus osoittautuu mahdottomaksi täyttää)

Lähde: Yrjönsuuri: Tiedon rajat 1997 http://www.peda.net/veraja/projekti/centraali/jao/ryhma3/nikulainen

d. Millaisia olisivat mahdottomat ajatukset?

Alice nauroi. “Ei kannata yrittää, ei mahdottomiaasioita voi uskoa.”

“Et ole tainnut paljoa harjoitella”, sanoi kuningatar.

“Sinun iässäsi minä harjoittelin sitä puoli tuntia joka päivä. Jaa jaa, joskus minun on onnistunut uskoa jopa kuusi mahdotonta asiaa ennen aamiaista.

Katkelma kirjasta Lewis Carroll: Alice Peilintakamaassa, Wsoy 2010

Mitkä olisivat teidän mahdottomia ajatuksianne? Tehkää kuuden mahdottoman ajatuksen lista yksin tai pareittain. Listan tekemisen voi aloittaa mistä tahansa. Kannattaa kuvitella asioita, joiden haluaisi muutuvan.