Modernin taiteen suuntauksia 1800-luvulla
Vincent van Goghin taiteen katsotaan olleen merkittävä inspiraatio moderneille taiteilijoille. Modernin taiteen aikakaudeksi kutsutaan 1800-luvun jälkipuoliskolla alkanutta, n. 1970-luvulle kestänyttä aikaa, jolloin akateemisen taiteen sovinnaiset ihanteet saivat rinnalleen uusia taidekäsityksiä. Modernissa taiteessa painotettiin tunnetta ja taiteilijan omia näkemyksiä, eikä enää perinteistä teknistä taituruutta tai yhdennäköisyyttä kohteen kanssa. Taiteilijat kokeilivat rohkeasti eri materiaaleja ja maalaustyylejä. Eri suuntaukset kommunikoivat keskenään, kumosivat ja täydensivät toisiaan.
Modernin taiteen kuhiseva keskus 1800-luvulla Euroopassa oli Ranskan pääkaupunki Pariisi. Pariisissa käytiin taidemaailmaan kuumia keskusteluja ja pidettiin taidekäsityksiä mullistaneita näyttelyitä. Monet taidevaikuttajista, kriitikoista ja yleisöstä eivät ymmärtäneet, miksi taiteilijat pyristelivät irti esittävyydestä ja pitivät moderneja teoksia epäammattimaisina, jopa brutaaleina. Salon des Refusés (hylättyjen salonki) esitteli niitä töitä, joita ei ollut hyväksytty varsinaiseen Pariisin salonkiin näyttelyyn. Yksi modernin taiteen merkkipaaluista oli hylättyjen salongissa esillä ollut Édouard Manet’n Aamiainen ruohikolla (1863), joka aiheutti aikanaan skandaalin.
Impressionismi oli 1800-luvun lopun suuntaus, jossa taiteilijat korostivat hetken vangitsemista. He tutkivat valon ja varjon heijastumista, ja halusivat maalata arkielämän hetkiä ulkona luonnonvalossa ateljeiden sijaan. Siveltimenvedot olivat näkyviä, eivätkä yksityiskohdat olleet heille niin tärkeitä. Nimitys tulee latinan sanasta impressio, vaikutelma. Impressionistit hylkäsivät perinteiset tekniikat ja säännöt – he olivat aikansa vallankumouksellisia taiteilijoita. Kuuluisia impressionisteja olivat mm. Claude Monet, Pierre-Auguste Renoir, Édouard Manet, Mary Cassatt, Paul Cézanne, Edgar Degas ja Camille Pissarro.
Vincent van Goghin taide luetaan taidehistoriassa osaksi jälki-impressionismia (postimpressionismi). Taidesuuntaus vaikutti 1880-luvulta 1900-luvun alkuun. Jälki-impressionistit laajensivat impressionistien taidekäsitystä ja ottivat siitä vaikutteita, mutta hylkäsivät osan sen periaatteista. He jatkoivat paksuilla siveltimenvedoilla maalaamista, eläväistä värinkäyttöä ja arkielämän aihepiirien tallentamista. Muotokieleltään teokset olivat kuitenkin tyylitellympiä, luonnonvalon merkitys väheni, eikä värienkäytössä tavoiteltu ensisijaisesti luonnollisuutta. Sisältö, sommittelu ja tunne olivat heille vaikutelmaa tärkeämpiä. Kuuluisia jälki-impressionistejä olivat van Goghin ohella liikkeen isänä tunnettu Paul Cézanne, Paul Gauguin sekä Georges Seurat.
Tehtäviä
1.Tutustukaa 1800-luvun ja 1900-luvun taidesuuntauksiin: realismi, romantiikka, impressionismi, jälki-impressionismi, fauvismi, kubismi, eskpressionismi, futurismi, symbolismi, minimalismi, abstrakti taide, poptaide, fotorealismi jne. Valitkaa ryhmittäin yksi taidesuuntaus ja tulostakaa tuon ajan merkittävimpien maalausten kuvia. Tehkää yhdessä taidehistorian aikajana ja esitelkää toisillenne maalaustaiteen eri vaiheita. Nouseeko suuntauksista ja taiteilijoista esiin omia suosikkeja tai inhokkeja?
2. Etsikää kuva Édouard Manet’n teoksesta Aamiainen ruohikolla (1863). Miettikää, miksi teos on herättänyt aikoinaan kohua ja saanut kritiikkiä niin maalauksen laadusta kuin aihepiirikistäkin. Muistatko muita kohuttuja taideteoksia tai -näyttelyitä? Vieläkö taide voi aiheuttaa skandaaleita vai onko kaikki jo nähty? (Vinkki: Suomea kuohuttaneesta Ars 95 -nykytaidenäyttelystä voi lukea mm. täältä)
3. Vincent van Gogh sai Pariisissa vaikutteita monilta 1800-luvun merkittäviltä taiteilijoilta. Hän tutustui mm. Édouard Manet’n, Edgar Degas’n, Paul Cézannen, Émile Bernardin, Henri de Toulouse-Lautrecin, Camille Pissarron ja Paul Gauguinin maalauksiin. Valitse 1-2 em. taiteilijoista. Mitä yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia valitsemasi taiteilijan teoksessa on van Goghin taiteen kanssa?
4. Idän taideperinteet poikkeavat lännen maalaustaiteesta. Monien muiden 1800-luvun lopun taiteilijoiden tapaan myös van Gogh ihaili Japanin taidetta, mm. japanilaisia puupiirroksia. Lue van Goghin Japani-rakkaudesta täällä. Millä tavoin japanilainen taide vaikutti van Goghin maalauksiin (esim. kuvapinnat ja kuviot)? Miten japanilainen visuaalinen taide (esim. manga ja anime) näkyvät nykypäivänä Suomessa?