Varhaiset vuodet taiteilijana

Vincent van Gogh (1853–1890) oli hollantilainen postimpressionistinen eli jälki-impressionistinen taidemaalari. Hän asui elämänsä aikana Alankomaiden lisäksi Lontoossa, Belgiassa ja eri puolilla Ranskaa.

Van Gogh ryhtyi taiteilijaksi 27-vuotiaana kokeiltuaan ensin mm. teologian opintoja sekä työtä taidegalleriassa ja maallikkosaarnaajana. Vincent ja hänen veljensä Theo olivat läheisiä. Theo mahdollisti veljensä taiteellisen työskentelyn ostamalla tälle materiaaleja ja tukemalla tätä taloudellisesti.

Ahkerasti piirros- ja maalaustekniikkaa harjoitellut van Gogh teki lyhyitä jaksoja taideopintoja, mutta oli pääasiassa itseoppinut. Uransa alussa hänen lempiaiheensa olivat maaseudun ihmiset. Värimaailma oli tumma ja maanläheinen.

Pariisin sykkeestä Arlesin rauhaan

Muutto Pariisiin, taidemaailman keskukseen, vaikutti huomattavasti van Goghin taiteeseen. Hän tutustui aikansa merkittäviin taiteilijoihin ja ajankohtaisiin taidesuuntauksiin. Pariisin vuosina 1886–1888 van Goghille leimallinen maalaustyyli, kirkkaat värit ja paksut, lyhyet siveltimenvedot, alkoi muodostua. Aihepiireiksi valikoitui pariisilaiselämää: kahviloita, bulevardeja, näkymiä Seine-joelta ja uusia tuttavuuksia kulttuuripiireistä.

Pariisin kiihkeä elämäntyyli alkoi uuvuttaa van Goghia ja kahden vuoden jälkeen hän lähti Arlesiin, Etelä-Ranskaan. Siellä hän maalasi maaseudun näkymiä ja ihmisiä kirkkailla väreillä. Oma ilmaisu vahvistui ja vapautui entisestään.

Mielenterveyden horjuminen ja viimeiset kuukaudet Auvers-sur-Oisessa

Vincent van Goghin haaveena oli perustaa ns. Keltaiseen taloon taiteilijoiden yhteisö. Kuuluisa taiteilija Paul Gauguin tulikin Arlesiin, mutta miesten välit kiristyivät. Vuonna 1888, erään riidan seurauksena, mielenterveydeltään järkkynyt van Gogh leikkasi irti oman korvansa ja vei sen prostituoidulle.

Episodin jälkeen taiteilijan mielenterveys heittelehti ja hän vietti jaksoja Saint-Rémyn psykiatrisessa hoitolaitoksessa. Hoitojaksoinakin hän oli taiteellisesti tuottelias ja maalauksia syntyi yli 150.

Saint-Rémystä toukokuussa 1890 päästyään van Gogh suuntasi Auvers-sur-Oise-nimisen kylän rauhaan. Siellä häntä piti silmällä lääkäri Paul Gachet, joka oli itse amatöörimaalari. Gachet rohkaisi van Goghia heittäytymään taiteeseen täysillä ja hän maalasikin vimmaisesti kylän maisemia yhden työn päivätahdilla. Hänen terveytensä vaikutti hetkellisesti paranevan.

Sairaus ja taloudelliset huolet eivät kuitenkaan päästäneet van Goghia otteestaan. 27.7.1890 hän ampui itseään rintaan pellon laidassa. Kaksi päivää myöhemmin hän kuoli majapaikassaan, Auberge Ravoux’n majatalossa.

Taideperinnön vaaliminen

Theo murtui veljensä elämän päättymisestä ja kuoli itsekin puoli vuotta myöhemmin. Hän ehti kuitenkin järjestää van Goghin taiteesta laajan muistonäyttelyn.

Van Goghin teosten hallinta siirtyi Theon leskelle Jo van Gogh-Bongerille. Hän otti tehtäväkseen hankkia taidekokoelmalle näkyvyyttä ja kokosi myös kirjan veljesten kirjeenvaihdosta.

Vincent van Goghin taiteen merkitys

Taiteilijan ura oli verrattain lyhyt, kymmenen vuotta, mutta sen aikana hän tuotti lähes 900 maalausta ja 1300 piirustusta.

Vaikka kriitikoilta ja näyttelyistä tuli van Goghille myös myönteistä huomiota, hän ei aikanaan saanut suurta suosiota tai teoksiaan kaupaksi: hänen onnistui eläessään myydä vain yksi teos. Nykyisin hänet lasketaan yhdeksi merkittävimmistä eurooppalaisista taiteilijoista ja hänen teoksistaan maksetaan huimia hintoja. Esimerkiksi Tohtori Gachet’n muotokuva (1890) myytiin vuonna 1990 huutokaupassa  82,5 miljoonan dollarin ennätyssummalla.

Vincent van Goghille taide oli uskonnonkaltainen kutsumus, johon hän heittäytyi itseään säästelemättä. Hän suhtautui taiteen tekemiseen tavalla, joka osaltaan – yhdessä vaatimattoman elämäntyylin ja mielenterveyden ongelmien kanssa – pönkitti myyttiä kärsivästä taiteilijanerosta.

Vincent ja hänen veljensä Theo kirjoittivat toisilleen ahkerasti. Vincentin Theolle kirjoittamista kirjeistä on säilynyt peräti 661. Kirjeiden kautta taidehistorian tutkijoiden on ollut mahdollista rakentaa van Goghin elämäkertaa ja päästä sisälle tämän ajatusmaailmaan. Myös maalaukset ovat avain van Goghin tarinaan, sillä hän tulkitsi omia tunteitaan voimakkaasti niiden kautta.

Tehtäviä

1. Valitse yksi Vincent van Goghin maalaus ja tee siitä teosanalyysi. Aloita miettimällä, mitä kuvassa näkyy: aihe, värit, siveltimenkäyttö, valo ja varjo. Kiinnitä huomiota teoksen yksityiskohtiin ja sommitteluun, eli siihen, miten kuvan eri osa-alueet on sijoitettu kuvapintaan. Etsi teoksen taustatietoja: mitä tai ketä se esittää, missä elämänvaiheessa ja paikassa van Gogh on maalannut sen. Mieti, mitä taiteilija on halunnut teoksella ilmaista ja kuvittele, mitä hän on voinut tuntea sitä maalatessaan. Kuvaile teosta eri adjektiiveilla. Herättääkö teos sinussa jotain tunteita?

2. Yksi Loving Vincent -elokuvan tapahtumapaikoista on Yökahvila-maalaus (1888). Etsikää maalaus netistä ja miettikää yhdessä sen sisältöä ja tunnelmaa. Tutustukaa sitten van Goghin omaan kuvaukseen teoksesta. Taiteilija itse kirjoitti, että teokseen on maalattu punaisen, vihreän ja keltaisen riitasointuja “ilmentämään ihmiskunnan hirmuisia intohimoja….ajatusta, että tällainen kahvila on paikka, jossa ihminen voi saattaa itsensä perikatoon, tulla hulluksi tai tehdä rikoksen. Olen siis yrittänyt kuvata ikään kuin tuollaisessa paikassa esiintyviä pimeyden voimia, pehmeillä Ludwig XV:n ajan vihreän ja malakiitin sävyillä, jotka iskevät yhteen kellanvihreän ja räikeiden sinivihreiden kanssa, kalvaan rikinkeltaista helvetintulitunnelmaa – kaikkea japanilaisen hilpeyden ilmiasussa.” Näyttääkö maalaus kuvauksen jälkeen erilaiselta, löytyykö siitä kuvauksen jälkeen uusia merkityksiä? Pystyykö maalauksesta tavoittamaan sen, mitä van Gogh on halunnut kuvata?