Päivi Hartzellin ohjaama Lumikuningatar oli aikanaan yksi suurimmista suomalaistuotannoista, kokonaiskustannusten noustessa yli 6 miljoonaan markkaan. Elokuvan visuaalinen ilme oli aikaudelle rohkean mielikuvituksellinen, joka sai osakseen paikoin kärkkäitä mielipiteitä. Myös elokuvan avoimeksi jäävä tulkinta herätti mielipiteitä suuntaan jos toiseen. Monille elokuva on kuitenkin yksi unohtumattomista kotimaisista klassikoista. Vielä tänäkin päivänä elokuva on poikkeuksellinen tuotanto kotimaassa ja elokuvan sisältö puhuttaa ja puhuttelee niin nuoria kuin vanhempia katsojia.

Tehtäviä yläkouluille ja toisen asteen oppilaitoksille

• Tutustukaa alla oleviin satuihin ja satuelokuviin liittyviin linkkeihin. Mitä teksteissä kerrotaan saduista/satuelokuvista, miten satuja/satuelokuvia lähestytään? Minkälaisia sisältöjä kirjoittajat nostavat esille? Miten satujen sisällöt ovat muokkautuneet nykypäivään tultaessa? Mitä kerrotaan satujen valkokangassovituksista?
• Pohtikaa myös elokuvantekijän roolia sadun sovituksessa valkokankaalle. Kenen versiota sadusta elokuvantekijä kertoo? Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, minkälainen versio sadusta kerrotaan? Missä määrin elokuvantekijän pitää noudattaa alkuperäistä teosta?

Yle Kulttuuricocktail: ”Turpa kiinni ja tottele – vanhojen satujen viesti on selvä”

Maailman Kuvalehti: ”Satua vai totta?”

Savon Sanomat: ”Näin sadut ovat muuttuneet: Ennen kuvattiin insestiä ja julmaa väkivaltaa, nyt toistaitoisia vanhempia”

Film-o-holic: ”Suomalaisia fantasia- ja satuelokuvia”

Yle: ”Venäjä kielsi uuden Kaunotar ja Hirviö -satuelokuvan lapsilta – Homohahmo oli liikaa”

Turun Sanomat:"Kotimainen satuelokuva lentää korkealle"