Elokuvassa Maija ei noudata Kuningattaren toiveita vaan olettaa itse tietävänsä, miten pesän tilanne parhain selvitetään; kisatessa hunajamaljasta Maija ei myöskään aina kuuntele tiiminsä ajatuksia, vaan toimii kuten itse parhaaksi näkee. Myös muut kisaajat toimivat omavaltaisesti. Keskustelu Flipin kanssa saa Maijan kuitenkin ymmärtämään muiden huomioon ottamisen ja keskinäisen kunnioittamisen tärkeyden.

Elokuva kuvastaa lapsen kasvua ja kehittymistä, jossa lapsi oppii havaitsemaan ulkoisen ympäristön realiteetteja, oman ryhmän normeja ja ihanteita sekä käsittelemään omia mielihalujaan suhteessa vastuuntoiseen käyttäytymiseen. Uteliaisuus ja tiedonhalu jäsentävät lapsen käsitystä maailmasta ja hän oppii vähitellen ottamaan huomioon yhteiset pyrkimykset ja arvot omien päämäärien saavuttamisessa.

Elokuvan keskeisinä teemoina onkin lasten arkielämään kuuluva kilpailu niin huijausyrityksineen kuin hyvine yhteistoimintamalleineen, johtajatyypit ja toisten tahtoon alistuvat, ristiriitojen synnyttämät kielteiset tunteet ja niiden hallinta sekä oman ja toisten käyttäytymisen seuraamusten hahmottaminen.

Elokuvan myönteisenä sanomana on, että jokainen on lahjakas jossain ja yhdessä toimimalla pystytään mihin vain.

Yhteiset säännöt ja periaatteet asettavat lapsen hänen kasvuympäristönsä moraalisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kehyksen sisään, jossa hänen on opittava toimimaan vastuuntuntoisesti itseä, muita ja ympäristöään kohtaan – hyvien tapojen noudattaminen omasta tahdosta ei ole aina helppoa elokuvan aikuishahmoillekaan, joka muistuttaa toisten kanssa toimimisen ja omien tunteiden kanssa toimeen tulemisen inhimillisistä haasteista.

Elokuvan tarina ylläpitää lapsen uskoa siihen, että koettelemuksista huolimatta reiluus ja hyvyys voittavat ja pahantekijät saavat rangaistuksensa. Näin ollen tarinan sanoma motivoi lasta myös hyvän tekemiseen ja oikeudenmukaisuuteen.