Elokuvan alussa esitetään katsojalle haaste: ”Tässä kerrotaan vanha tarina uusiksi ja katsotaan, miten hyvin sen tunnette”.  Erilaiset versiot ja tarinan variaatiot ovat satujen ja tarinoiden kertomisen ytimessä.

1. Ennen elokuvan katsomista: Muistelkaa, mitä sadussa prinsessa Ruususesta tapahtuu.  Ennen kuin tutkitte asiaa tarkemmin, valitkaa yhdessä kolme asiaa, joita pidätte/joiden muistelette olevan tarinassa oleellisina elementteinä. Tiivistäkää pareittain satu prinsessa Ruususesta muutamaan lauseeseen. Vertailkaa tekemiänne tiivistyksiä. Onko joku seikka, joka esiintyy useimmissa tiivistyksissä? Mikä se on?

2. a) Tuokaa kotoa erilaisia (kuvitettuja ja tekstipainotteisia) satukirjoja, joista löytyy satu Prinsessa Ruususesta. Vertailkaa satujen pituutta, niiden alkua ja loppua. Etsikää kirjoista kastekohtaus. Löydättekö kirjoista etukäteen miettimänne Prinsessa Ruusus-sadun oleelliset elementit?

b) Katsokaa vuonna 1959 ilmestynyt Disney-animaatio Prinsessa Ruusunen. Kiinnittäkää huomiota kerronnan rytmiin, dialogiin, värimaailmaan, pukuihin ja henkilöhahmojen persoonallisuuteen eritoten animaation alussa ja lopussa sekä Ruususen kastekohtauksessa.   Puuttuuko animaatioelokuvasta mielestänne joku ”alkuperäiselle” sadulle oleellinen asia tai elementti? Vai puuttuuko kenties kirjaversioista joku asia tai elementti, jonka miellätte elokuvan pohjalta muistamallenne tarinalle olennaiseksi?

c) Katsokaa animaatioelokuvan katsomisen jälkeen tuomianne Prinsessa Ruusunen -kirjoja uudestaan. Näkyykö joissain kuvakirjoissa esim. Disneyn animaatioelokuvien vaikutus.  Näkyykö vaikutus kuvituksessa? Värityksessä? Entä henkilöhahmoissa? 

Satu on omanlaisensa kirjallisuudenlaji. Alun alkaen se ei tarkkaan ottaen ollut edes kirjallisuuden laji, sillä monien satujen pohjana katsotaan olevan tarinankerrontaperinne, nimenomaan suusanallisesti kerrottuina versiona levinneet tarinat.  Satuja voidaan luokitella esim. kansansatuihin ja taidesatuihin. Jako perustuu tekijyyden ideaan. Kansansatu on alkuaan kirjoittamaton, suusta suuhun kulkenut satu, joille on ominaista esim. tietty kaavamaisuus ja fraasimaiset aloitukset (Olipa kerran..) ja lopetukset (…he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.) sekä pelkistetyt henkilöhahmot ja tapahtuma-ajan ja paikan epämääräisyys. Kansansadun alalajeja ovat esim. ihmesatu, pilasatu ja eläinsatu. Taidesatu taas on kirjailijan luoma oma teksti, josta edellä kuvatut kansansadun piirteet ovat tunnistettavissa, mutta jossa puhuu kirjailijan oma ääni ja estetiikka. Pitkään ajateltiin, että mm. Grimmin veljesten tunnetuiksi tekemät sadut perustuivat nimenomaan suusanalliseen traditioon.  Nykyajattelutavan katsotaan, että monet klassikkosadut saattavat sittenkin perustua ennemminkin kirjailijoiden kirjoittamiin taidesatuihin kuin suusanalliseen satutraditioon.

3. Tunnetuista saduista ovat omat versionsa ovat kertoneet mm. Charles Perrault, Grimmin veljekset, Hans Christian Andersen ja Disney-yhtiö. Suomalaisia sadunkertojia ovat mm. Sakari Topelius, Anni Swan, Helmi Krohn, Marjatta Kurenniemi,  Kaarina Helakisa, Tove Jansson ja Mauri Kunnas.

a) Tutustukaa Perraultin ja Grimmin veljesten kertomiin versioihin prinsessa Ruususesta. Miten ne eroavat toisistaan? Miten ne eroavat Disney-animaatio Ruususesta? Onko Pahatar-elokuvassa joitain elementtejä, jotka kuuluvat ennemminkin Perraultin ja Grimmin veljesten Ruusus-kuvastoon kuin Disney-animaatioon? Mitä ne ovat?

Linkkejä:

• Historianetin katsaus "Lapsilta kielletyt sadut"
• Wikipedia: Charles Perrault, Grimmin veljekset, Grimmin sadut

b) Muistelkaa, mistä saduista piditte lapsena? Miksi? Mitkä sadut olivat pelottavia? Miksi? Onko onnellinen loppu sadussa välttämätön? Miksi?

4. Arkirealismista sadun erottavat tapahtumat, jotka eivät noudata realistisen maailman rajoja tai lakeja. Sadussa on normaalitajunnan ylittäviä kokemuksia ja aina ainakin yksi todellisuudessa mahdoton asia. Samoja elementtejä on myös fantasiakirjallisuudessa.  Satu ja fantasiakirjallisuus erotetaan kuitenkin omiksi lajityypeikseen. Fantasiagenreen kuuluvat alalajit antavat viitteitä lajityypin eroista satuun ja saturomaaniin. Alalajeja ovat matalan ja korkean fantasian erottelu toisistaan, miekka ja magia-fantasia sekä henkilöhahmon itsenäistymistä kuvaava quest-fantasia. 

a) Selvittäkää, mitä tarkoitetaan matalalla ja korkealla fantasialla.

b) Onko Pahatar satu vai fantasia? Vai molempia? Tarinassa on sekä sadun tunnusmerkkejä ja elementtejä että fantasia-genrelle ominaisia elementtejä. Pohtikaa onko Pahatar satu vai fantasia? Onko se matalaa vai korkeaa fantasiaa?  Missä asioissa (esim. tarina, henkilöt, dialogi, tapahtumapaikat)  korostuvat mielestänne satuelementit, missä taas fantasian? Missä kohtauksissa molemmat yhdistyvät?

Lisätietoa:

• Apo, Satu: Klassinen satutraditio. Kirjassa Suojala M, Karjalainen M. Toim.
• Avaa lastenkirja! Johdatus lastenkirjallisuuden lajeihin ja käyttöön. Helsinki: Lasten keskus, 2001.
• www.skidilehti.fi: Lastenkirjallisuuden lajikysymyksiä