Kuka oli Marie Antoinette (2.11.1755–16.10.1793)?

Marie Antoinetten kohdalla historiankirjoitus on varsin ristiriitaista ja sisältää erilaisia tulkintoja kuningattaren luonteesta ja hänen tekemistään. Mikä on tarua ja mikä totta? Marie Antoinette -elokuvassa kuvataan päähenkilön Marie Antoinetten elämää Ranskan kuninkaan hovissa 1700-luvun loppupuolella. Elokuva etenee kronologisesti ja siinä kerrotaan tapahtumista, jotka ovat tuttuja historiasta. Marie Antoinette oli Itävallan keisarin ja keisarinnan tytär. Hän avioitui Ranskan kruununprinssin Ludvigin kanssa (josta tuli kuningas Ludvig XVI) ja synnytti neljä lasta, joista vain yksi eli yli Ranskan vallankumouksen. Tiedämme, että Marie Antoinette tuomittiin maanpetoksesta kuolemaan, ja että hänet mestattiin giljotiinilla.

Tunnemme myös monta Marie Antoinetten henkilöön ja elämäntapaan liittyvää tarinaa, joiden totuudellisuuteen ei välttämättä kannata sokeasti uskoa. Tunnetuin Marie Antoinetteen liittyvä tarina on varmasti se, että hän kuullessaan kansalaisten kärsivän nälkää olisi hän sanonut: ”Jos heillä ei ole leipää, syökööt sitten leivoksia” (S’ils n’ont plus de pain, qu’ils mangent de la brioche). Tutkijoiden näkemykset eroavat myös siitä, oliko Marie Antoinettella rakastajia ja jopa rakastajattaria. On myös esitetty, että kuningas Ludvig XVI ei olisi kuningasparin kaikkien lasten isä. Toisaalta, luotettavaa näyttöä ei ole siitä, etteikö hän olisi. Yksimielisyyttä ei ole siitäkään, kuinka tyynesti kuningatar loppujen lopuksi alistui kohtaloonsa. Hänen kerrotaan koettaneen paeta, toisaalta kerrotaan, että hän halusi saada jäädä miehensä kuningas Ludvig XVI:n luo, vaikka aavisti, millainen kohtalo olisi edessä.

Kuninkaan hovin kustannukset maksettiin kansalaisilta kerätyillä verorahoilla. Marie Antoinetten emännöimät hienot juhlat ja muutenkin ylellinen elämä tuntuivat kansalaisten kukkaroissa. Kuningatar sai pilkkanimen ”Madame Déficit”, suomeksi ”rouva kassavaje” (ransk. déficit = tappio, alijäämä ja engl. deficit = mm. kassavaillinki). Joidenkin lähteiden mukaan Marie Antoinettea pidettiin syntipukkina valtion huonoon rahatilanteeseen ja kiristyneeseen verotukseen. Kiristyneeseen verotukseen ja kansalaisten köyhtymiseen oli hovin ylläpitämisen lisäksi kuitenkin ilmeisen paljon suurempia ulkopoliittisia syitä. Ranska tuki Yhdysvaltoja vapaussodassa Englantia

vastaan ja se vaati paljon rahaa. Ranskan vallankumouksen puhjettua kuningaspari joutui entistä enemmän epäsuosioon. Marie Antoinetten väitettiin jopa harjoittaneen insestiä, mutta tämäkin lienee enemmän legendaa kuin totta. Marie Antoinette tuomittiin kuolemaan maanpetoksesta. Itävaltalaissyntyisenä hänen ajateltiin toimineen Itävallan hyväksi ja Ranskaa vastaan. Marie Antoinette sai oikeudenkäynnin, mutta oliko se puolueeton? Oliko kuningattarella todellista mahdollisuutta selvitä oikeudenkäynnistä syyttömänä?

Marie Antoinetten elämän tärkeitä vuosilukuja:

1755 Marie Antoinette syntyi Itävallan keisariperheeseen 2.11.1755. Hänen isänsä oli Itävallan keisari Frans I (Francis I) ja äitinsä keisarinna Maria Teresa. 1765 Itävallan keisari Frans I kuolee ja valtaa ryhtyy käyttämään leskikeisarinna Maria Teresa. Hän päättää naittaa tyttärensä Euroopan kuninkaallisille. Marie Antoinetten kohdalla leskikeisarinnan suunnitelmat avioliittosuunnitelmat kohdistuvat Ranskan hoviin ja kruununperilliseen Ludvigiin (Louis Auguste). 1769 Ranskan kuningas Louis XV pyytää Marie Antoinettea avioitumaan poikansa, kruununprinssi Ludvigin kanssa. Marie Antoinette on tuolloin 14-vuotias. 1770 Marie Antoinette jättää kotimaansa Itävallan ja lähtee Ranskaan kuninkaan hoviin. Marie Antoinette ja kruununprinssi Ludvig vihitään. Historiankirjoituksen mukaan avioliitto ”ei saa täyttymystään” seitsemään vuoteen, toisin sanoen aviopari ei harjoita seksuaalista yhdyntää. 1774 Ranskan kuningas Ludvig XV kuolee isorokkoon. Marie Antoinettesta kruunataan Ranskan kuningatar ja kruununprinssi Ludvigista tulee kuningas Ludvig XVI. Marie Antoinette ei ole vielä ehtinyt täyttää 19 vuotta. Hänestä tulee kuningatar 18-vuotiana, Ludvig XVI on 20-vuotias. Kerrotaan, että teinihallitsijat olisivat sanoneet: “Suojele meitä Jumala, sillä olemme liian nuoria hallitsemaan” (”Seigneur, protégez-nous, car nous régnons trop jeunes.”) 1774 Marie Antoinette tapaa ruotsalaisen kreivin Hans Axel de Fersenin, jonka väitetään olleen Marie Antoinetten rakastaja. Epäilyjen mukaan Marie Antoinetten lapsista yksi tai useampi olisi Fersenin. Marie Antoinettella on väitetty olleen myös muita rakastajia ja jopa rakastajattaria. 1777 Kerrotaan, että Marie Antoinetten ja Ludvig XVI välillä ensimmäinen yhdyntä tapahtui vasta 1777. 1778 Marie Antoinette synnyttää ensimmäisen lapsensa. Tytär saa nimen Marie Thérèse Charlotte. Hoville tyttären syntymä oli pettymys, sillä kuningattarelta odotettiin poikaa, joka voisi periä kruunun. Kerrotaan, että Marie Antoinette ei ollut pettynyt. Hän sanotaan todenneen, että poika olisi ollut isän ja Ranskan, mutta tyttärensä hän saa pitää itsellään. 1780 Marie Antoinetten äiti, Itävallan leskikeisarinna Maria Teresa kuolee. 1781 Marie Antoinette synnyttää pojan, josta tulee kruununprinssi Ludvig Joosef (Louis-Joseph). 1785 Marie Antoinette synnyttää toisen pojan, joka saa nimen Ludvig (Louis Charles de France). 1786 Marie Antoinette synnyttää toisen tyttären Sophie Béatrixin, joka elää alle vuoden. 1789 Marie Antoinette pojista vanhempi, kruununprinssi Ludvig Joosef kuolee 7-vuotiaan tuberkuloosiin. 1789 Alkaa Ranskan vallankumous ja poliittiset levottomuudet puhkeavat. (Ranskan vallankumouksen päivää juhlitaan vuosittain 14. heinäkuuta). Köyhä kansa on kyllästynyt valtion ja erityisesti kuningattaren aiheuttamiin menoihin, verojen kasvuun ja leivän puutteeseen. 1790 Vihaiset kansalaiset tunkeutuvat kuninkaalliseen palatsiin Versailles’hin. Kerrotaan, että Marie Antoinette meni kansanjoukkoja vastaa parvekkeelle. 1792 Marie Antoinettelle tarjotaan mahdollisuutta paeta, mutta hänen kerrotaan halunneen jäädä miehensä rinnalle. Toisiakin tulkintoja on esitetty, kerrotaan myös, että pakomatka oli ollut tekeillä, mutta se oli epäonnistunut. Kuningasparia syytetään maanpetoksesta. 1792 Ranska julistetaan tasavallaksi lokakuun 21. päivänä. Ludvig XVI: oikeudenkäynti alkaa. Ranska julistaa sodan Itävallalle, mikä tekee Marie Antoinettesta entistä suuremman vihollisen. 1793 Louis XVI mestataan giljotiinilla 21. tammikuuta. Marie Antoinetten oikeudenkäynti alkaa ja hänet tuomitaan kuolemaan maanpetoksesta. Hänet mestataan giljotiinilla 16. lokakuuta 37-vuotiaana.

Lähteet: mm. Marie Antoinette -elokuvan lehdistömateriaali, www.wikipedia.org, www.chateauversailles.fr, Kaari Utrio: Eevan tyttäret (1985), Taiteen pikkujättiläinen (2. painos, 1993)

 

Elokuvan tapahtumat

Itävallan keisarinna Maria Teresa (Marianne Faithfull) on päättänyt naittaa tyttärensä Marie Antoinetten (Kirsten Dunst) Ranskan kruununprinssille Ludvigille (Jason Schwartzman). Vasta 14-vuotias Marie Antoinette lähtee Ranskaan kuninkaan hoviin Versailles’hin. Lähtiessään Marie Antoinette joutuu luopumaan kaikesta, mikä millään tavalla liittyy Itävaltaan.

Tiukkaa etikettiä noudattava, mutta kaksinaismoralistinen Ranskan hovi on nuorelle Marie Antoinettelle pukeutumis- ja syömisrituaaleineen hämmentävä paikka. Omia ystäviä tai sukulaisia ei ole lähellä. Vaurautta ja valtaa on, mutta yksityisyyttä ei. Yksityisyys on ylellisyyttä, johon

kruununperijöillä ei ole mahdollisuutta. Jopa aamupukeutumista voi olla seuraamassa joukko yleisöä. Marie Antoinette elokuvassa kritisoi tiukkaa etikettiä ja sanoo, että ”This is ridiculous”

(Tämä on naurettavaa). Noaillen kreivitär (Comtesse de Noailles, Judy Davis) vastaa kommenttiin, että ”This, Madame, is Versailles” (Tämä, madame, on Versailles). Marie Antoinetten tärkein tehtävä tulevan kuninkaan puolisona on tuottaa jälkeläinen, poika, josta tulisi uusi kruununperijä.

Kruununprinssi Ludvig on kiinnostuneempi metsästyksestä ja lukoista kuin nuoresta puolisostaan. Marie Antoinetten ja Ludvigin avioliitossa jälkeläisten saamiseksi vaadittavat seksuaaliset velvoitteet eivät täyty avioliiton ensimmäisinä vuosina. Paineet jälkeläisen synnyttämisestä kasautuvat nuoren Marie Antoinette harteille. Hovissa ajatellaan yleisesti, että syy lapsettomuuteen on hänen, ei kruununprinssin. Ranskan hovin lisäksi nuoren parin lapsettomuudesta huolestuu Itävallan keisarinna Maria Teresa (Marianne Faithfull). Hän neuvoo tytärtään kirjeitse: ilman poikalasta Marie Antoinetten asema Ranskan kuninkaallisessa hovissa on uhattuna.

Ranskan kuninkaan Ludvig XV:n (Rip Torn) kuoleman jälkeen Ludvigista tulee kuningas Ludvig XVI. Marie Antoinette synnyttää esikoisensa, joka hovin pettymykseksi on tyttö. Poikakin syntyy, joskin elokuvassa vihjataan, että pojan isä voisi olla myös ruotsalainen kreivi ja upseeri Hans von Fersen (Jamie Dornan), jonka kanssa Marie Antoinettella on elokuvassa suhde. Elokuvassa viitataan kolmen lapsen syntymään (Todellisuudessa Marie Antoinette synnytti neljä lasta).

Marie Antoinette juhlii railakkaasti, syö herkkuja, ostelee kalliita kenkiä ja pukuja, teettää painovoimaa uhmaavia kampauksia ja pitää hovissa ympärillään sellaisia erityissuosikkeja, joista muut eivät pidä. Kuningatar herättää käytöksellään närää hovissa ja tuhlaavaisuudellaan tavallisessa kansassa. Esikoisen syntymän jälkeen kuningatar innostuu valistusfilosofi Jean-Jacques Rousseaun filosofiasta, joka kehottaa ihmisiä ”luonnollisempaan elämäntapaan”. Hän koettaa myös hetken elää rousseaulaisittain Versailles’n lähistöllä omassa pienessä talossaan.

Ranskan kassakriisi käy yhä ilmeisemmäksi, kansa käy levottomaksi ja vallankumous puhkeaa. Kuningatar lähettää suosikkinsa turvaan, mutta haluaa itse jäädä kuninkaan luo. Marie Antoinette kohtaa vihaisen kansanjoukon kumartamalle sille nöyrästi parvekkeelta. Marie Antoinette ja kuningas Ludvig XVI joutuvat jättämään Versailles’n ja Marie Antoinette aavistaa, ettei paluuta enää ole.