ELOKUVA

Tehtävät soveltuvat ympäristöopin ja äidinkielen oppitunneille.

• Keskustelkaa yhdessä
  • Minkälainen tunnelma elokuvassa oli?
  • Mitä tunteita sen katsominen herätti sinussa?
  • Mikä kohtaus jäi hyvin mieleen? Miksi juuri se?
  • Mitä meri mielestäsi merkitsi elokuvan tekijälle?
  • Miten elokuvan tekijän suhde mereen oli syntynyt?
  • Mitä elokuvan tekijä mielestäsi halusi kertoa elokuvalla? Miksi elokuva on tehty?
  • Opitko jotain uutta elokuvan kautta?
• Katsokaa oheinen kohtaus elokuvasta:

  Keskustelkaa yhdessä tai ryhmissä:

  • Mitä meri mielestäsi merkitsee kertojalle?
  • Mitä voitaisiin tarkoittaa lauseella ”merenkatselu on perustarve”?
  • Mitä meri merkitsee sinulle?
     

LUONTOSUHDE JA TAIDE

Tehtävät soveltuvat ympäristöopin, äidinkielen ja kuvataiteen oppitunneille.

• Piirrä kuva Itämerestä ennen dokumentin katsomista. Piirrä uusi kuva dokumentin jälkeen. Vertaa ennen ja jälkeen kuvia, muuttuiko mikään? Miksi?
• Oletko joskus käynyt merenrannassa? Jos olet, kirjoita tai kerro kokemuksestasi. Missä, milloin ja kenen kanssa olit ja mitä teitte? Minkälaisia tunteita heräsi, olitko iloinen, surullinen vai jotain muuta? Jos et ole koskaan käynyt merenrannassa, voit pohtia mitä haluaisit tehdä merenrannalla, jos joskus menisit sinne.
• Askarrelkaa meduusojen massaesiintymä luokkaan. Ohjeet löydät täältä.
  • Voitte katsoa muistin virkistykseksi oheisen kohtauksen elokuvasta:

    
     

• Askarrelkaa majakkataidetta. Ohjeet löydät täältä.
  • Keskustelkaa ensin majakoista. Mitä oppilaat tietävät majakoista? Mikä niiden merkitys on? Onko joku joskus nähnyt tai käynyt majakassa?
     

LUONTOTIETO

Tehtävät soveltuvat ympäristöopin oppitunneille.

• Tutkikaa kuvaa ja merkitkää siihen elolliset ja elottomat asiat. Kuvan voi tulostaa jokaiselle, parille tai ryhmälle.
• Tulostakaa kuva viidestätoista Itämereen liittyvästä asiasta, leikatkaa kuvat irti ja sijoittakaa ne edellisen tehtävän kuvaan oikeisiin paikkoihin. Huom. kolme asiaa eivät kuulu Itämereen, tunnistatko ne? Keskustelkaa mihin eri asiat kuuluivat ja miksi. Mitkä kolme eivät kuuluneet Itämereen, miksi? Opettaja voi käyttää tietoiskua apuna tehtävän läpikäynnissä.
• Keskustelkaa miten seuraavat asiat liittyvät Itämereen: hauki, hylje, levä, laiva, majakka, ihminen, öljy, roska.
• Keskustelkaa ja selvittäkää miltä Itämeri näyttää eri vuodenaikoina. Mitä tekevät haahka, hauki ja hylje eri vuodenaikoina? Voitte myös piirtää.
• Tutkikaa Merenranta kutsuu -kirjaa ja siinä esiteltäviä merenrannan kasveja. Löytyykö tuttuja kasveja? Monet tienvarsien ja joutomaiden kasvit ovat alun perin kotoisin merenrannalta, mutta ovat löytäneet avoimilta tienvarsilta uuden elinympäristön.
• Keskustelkaa planktonista. Onko joku kuullut planktonista joskus aikaisemmin? Mitä se on? Miksi se voisi olla tärkeää? Katsokaa kuvia planktonista.
   

TUTKI, KOKEILE JA SELVITÄ

Tehtävät soveltuvat ympäristöopin oppitunneille.

• Keskustelu Itämeren suolapitoisuudesta ja vesienmaistelutehtävä
  • Keskustelu: Keskustelkaa ensin Itämeren suolapitoisuudesta ja siitä miten Itämeri on hyvin poikkeuksellinen meri, se on ainoa laatuaan maailmassa. Opettaja voi kysyä onko joku joskus uinut valtameressä, jossain lämpöisessä maassa. Miltä sen vesi on maistunut, jos sitä on mennyt suuhun (todella suolaiselta)? Onko joku joskus uinut järvessä tai joessa? Miltä vesi silloin on maistunut (ei suolaiselta)? Itämeren vesi on sekoitus näistä kahdesta eli siinä on vain vähän suolaa. Tällaista vettä kutsutaan murtovedeksi.
  • Vesienmaistelu: Opettaja on valmistellut maisteluvedet etukäteen ohjeen mukaan. Opettaja kertoo, että oppilaiden tulee arvata mikä vesistä on valtamerestä, mikä Itämerestä ja mikä järvestä. Opettaja ottaa yhdestä astiasta vettä pipettiin tai lusikkaan ja kiertää tiputtamassa jokaiselle oppilaalle vesitipan suuhun. Kun kaikki vedet on käyty läpi, keskustellaan mikä vesistä oli mistäkin. 
• Kasviretki
  • Tulostakaa Merenranta kutsuu -kirjasta merenrannan kasvilajeja kuvaava osio ja tehkää kasviretki lähimaastoon. Tutkikaa retkellä erityisesti tienpientareiden, joutomaiden ja muiden avonaisten alueiden kasvillisuutta. Kuinka paljon näiltä alueilta löytyy merenrannalle tyypillisiä kasveja? Monet tienvarsien ja joutomaiden kasvit ovat alun perin kotoisin merenrannalta, mutta ovat löytäneet avoimilta tienvarsilta uuden elinympäristön. Voitte keskustella miksi merenrannan kasvit viihtyvät näillä alueilla (paljon avonaista ympäristöä) ja miten ovat kulkeutuneet sinne.
• Keskustelu öljystä ja öljyonnettomuusdemonstraatio
  • Keskustelu: Mitä on öljy? Mihin sitä tarvitaan? Miksi se on vaarallista Itämerelle?
  • Tehdään yhdessä tai pienissä ryhmissä öljyonnettomuusdemonstraatio ohjeiden mukaan.
     

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA JA VAIKUTTAMINEN

Tehtävät soveltuvat ympäristöopin oppitunneille.

• Tutkikaa Suomen karttaa, etsikää ja merkitkää kotikunta kartalle.
  • Kuinka kaukana kotikuntanne on merestä?
  • Voiko oman kunnan toiminta vaikuttaa Itämereen?
  • Katsokaa seuraavaksi kuvaa Itämeren valuma-alueesta ja merkitkää taas kotikunta kartalle. Opettaja selventää oppilaille mitä valuma-alue tarkoittaa ja pohditaan uudelleen voiko kotikunnan toiminnalla olla vaikutusta Itämereen. (Lähes kaikkien suomalaisten toiminta vaikuttaa Itämereen, vaikka ei asuisikaan meren lähellä. Pelloille levitettävät ravinteet valuvat jokiin, joita pitkin ne lopulta kulkeutuvat mereen lisäten levien kasvua ja rehevöitymistä. Maahan heitetty roska voi kulkeutua jokia pitkin mereen sisämaastakin).
• Pohtikaa miten jokainen ihminen voisi vaikuttaa Itämeren tilaan. Vinkkejä löytyy Luonto-Liiton sivuilta.
• Suunnitelkaa ja toteuttakaa Itämerta auttava tempaus.
• Kutsukaa Luonto-Liiton Itämerilähettiläs luokkaanne vierailulle.
• Tutustukaa Itämerihaasteeseen.
   

ITÄMEREN RANNALLA

Tehtävät soveltuvat ympäristöopin ja matematiikan oppitunneille.

• Tehkää retki merenrannalle.
  • Ottakaa mukaan mm. eväät, tunnistusoppaita, ämpäreitä ja purkkeja, pieniä siivilöitä tai haaveja, kiikareita, paperia ja piirustus- tai maalausvälineitä, luuppeja.
  • Päästessänne rantaan sulkekaa hetkeksi silmät. Haistelkaa, kuunnelkaa ja tunnustelkaa miltä merenranta tuntuu eri aistein. Aloittakaa tutkimukset vasta, kun olette päässeet mukaan meren tunnelmaan.
  • Kerätkää leviä purkkeihin ja tunnistakaa niitä. Löytyykö suolilevää? Suolilevä on merkki rehevöitymisestä. Onko rantaan ajautunut syvemmältä punaista punalevää? Entä rakkolevää? Runsas rakkoleväkasvusto on merkki meren hyvinvoinnista. Rakkolevämetsät ovat monen eliön koti ja kalanpoikasten lastentarha! Rakkolevän ulkomuodosta voi päätellä minkälaisessa ympäristössä se on kasvanut.
    • Jos rakkolevässä on paljon kaasurakkuloita, sen elinympäristö on suojaisa. Levä tarvitsee kaasurakkuloita pysyäkseen pystyasennossa, jotta se saa paljon auringonvaloa.
    • Jos kaasurakkuloita on vähän tai ei ollenkaan, elinympäristö on aallokkoinen.
    • Aallokkoinen elinympäristö aiheuttaa myös hyvin kurttuista kasvua.
  • Kerätkää siivilöillä kivien alta ja levien seasta pieniä eläimiä ja tutkikaa niiden elämää. Näkyykö leväkatkoja? Muistakaa käsitellä eläimiä varovaisesti ja vapauttaa kaikki takaisin kotiinsa tutkimusten jälkeen.
  • Tarkkailkaa lintuja kiikareilla. Kuinka monta eri lajia näette? Entä kuinka monta eri linnunääntä kuulette? Muistakaa keväällä pesintärauha!
  • Tutkikaa rannan kasvillisuutta. Löytyykö rannasta samoja kasveja, joita voi tavata myös tienpientareilta ja joutomailta? Monet avoimien tienpientareiden kasveista on alun perin kotoisin merenrannalta. Voitte ottaa näytteitä mukaan ja jatkaa kasvitutkimuksia koululla.
  • Jos saatte planktonhaavin lainaan, ottakaa planktonnäyte purkkiin ja ihmetelkää pienten vipeltäjien vauhtia. Planktonia voi tutkia paljaalla silmällä tai käyttää luuppia apuna.
  • Piirtäkää tai maalatkaa meren tunnelma. Voitte jatkaa työtä koululla.
• Tehkää roskaretki merenrantaan. Tarkkailkaa ensin silmämääräisesti roskien määrää ja lähtekää pareittain keräämään roskia. Lopuksi tutkitaan mitä saatiin saaliiksi. Lajitellaan roskat yhdessä eri kasoihin tai astioihin (muovi, metalli, lasi, paperi, bio, jne.). Mitä on eniten? Miksi? Mistä kaikki roskat ovat tulleet? Viekää kaikki roskat oikeisiin lajittelupisteisiin. Roskien tutkimisen voi tehdä myös myöhemmin koululla.
• Suureita ja laskuja kivien avulla
  • Kerätään pareittain kymmenen erilaista kiveä. Opettaja pyytää laittamaan kivet eri tavoin järjestykseen, esim. koon, värin, muodon, karheuden, jne. mukaan.
  • Kivien avulla voidaan tehdä myös matematiikan tehtäviä. Opettaja pyytää muodostamaan kivistä ja kepeistä pluslaskun, jonka tulos on viisi. Tällöin oppilas voi laittaa kaksi kiveä vierekkäin, tehdä kepeistä + -merkin, laittaa kolme kiveä vierekkäin, tehdä kepeistä = -merkin ja laittaa loppuun viisi kiveä.