Elokuvan tunnelman tekijät
a) Jo Honkasalon elokuvan nimessä mainitaan melankolia, surumielisyys, joka sävyttääkin koko dokumenttia. Pohtikaa, mistä tekijöistä elokuvan tunnelmat syntyvät. (Kaiken lähtökohtana on tietysti aihe – sota ja sen vaikutukset – ja tarve kertoa siitä. Tekijät päättävät, miten aihetta lähestyvät. Käytettävissä ovat kuvan ja äänen keinot: kameran liike, kuvakulmat, kuvakoot, leikkaus, valot, värit, mustavalkoisuus, äänet kuvauspaikalta, elokuvaa varten sävelletty tai ennestään valmis musiikki. Eritelkää näiden keinojen käyttöä tässä elokuvassa. Pohtikaa esimerkiksi, mistä syntyy verkkainen, viipyilevä rytmi, mistä surumielinen tunnelma. Elokuvan musiikin on säveltänyt Sanna Salmenkallio.)
b) Etsikää sopivia kuvia ja tekstikatkelmia ja tehkää omia kollaaseja, joiden nimeksi sopii jokin tunne. Millaiselta voisi näyttää kollaasi, jonka nimi on Ilo? Entä Toivo, Suru…? (Kollaasi voi kertoa aiheestaan monella tavalla, ihan kuten elokuvakin. Tällaista työtä voi käyttää myös koko elokuvan tarkastelun lähtökohtana: oma kollaasi tehdään ennen elokuvan katsomista ja siihen palataan esimerkiksi elokuvan keinojen tarkastelun jälkeen. Kollaasit voi myös koota luokan seinälle jokaisen itsekseen katsottavaksi. Jos välineitä on, työn voi toteuttaa videokamerallakin.)
| Melancholian 3 huonetta -dokumentin tuotannon vaiheita |
|
Yhdysvaltalainen tuottaja suunnitteli kansainvälistä elokuvien sarjaa, joka perustuisi Raamatun kymmeneen käskyyn. Suomessa tehtävään pyydettiin Pirjo Honkasaloa, joka valitsi käskyn ”Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi”. Se oli Melancholian 3 huoneen lähtökohta. Yhteistyö amerikkalaisten kanssa päättyi, kun Honkasalo ei halunnut antaa tuottajalle oikeutta elokuvansa viimeistelyyn. Honkasalo halusi vastata elokuvan tekemisestä loppuun saakka itse, kantaisihan hän kokonaisuudesta taiteellisen ja moraalisen vastuun. Yhteistyön kariuduttua Honkasalo ja elokuvan suomalaistuottaja Kristiina Pervilä päättivät hankkia elokuvaan rahoituksen muualta, sillä aihe jäi edelleen Honkasalon käyttöön ja elokuvan valmistelutyöt olivat jo pitkällä. Rahoitus varmistui, Kronstadtin sotilasakatemia antoi kuvausluvan ja Ingušian presidentti lupasi kuvausryhmälle kuljetuskalustoa ja turvamiehiä kriisialueilla kuvaamista varten. Kaikki eteni suunnitelmien mukaan, kunnes syyskuun 11. päivä vuonna 2001 muutti maailmanpolitiikan. Venäjä liittyi Yhdysvaltojen julistamaan terrorisminvastaiseen sotaan, ja länsimaat lopettivat Tšetšenian sodan kritisoimisen. Sodasta tuli Venäjän sisäinen asia, presidentti Putinin sanoin ”sisäinen konflikti, jota käydään osana maailmanlaajuista taistelua kansainvälistä terrorismia vastaan”. Ohjaaja Honkasalo on monessa yhteydessä todennut, ettei voi hyväksyä tätä näkemystä: emme saa sulkea silmiämme ihmisoikeusloukkauksilta, vaikka ne tapahtuisivat omien rajojemme ulkopuolella. Poliittisen ilmapiirin muuttumisesta seurasi median kontrolloinnin tiukentuminen. Myös kuvausryhmän työt Tšetšeniassa ja Ingušiassa hankaloituivat. Kuvausryhmä ei saanutkaan luvattuja autoja tai vartijoita tuekseen. Se pääsi maahan vain ilman varustustaan, ja jonkin ajan kuluttua sitä vaadittiin poistumaan maasta vuorokauden kuluessa. Pietarissa kuvausryhmän työhön vaikutti tšetšeenikapinallisten hyökkäys Moskovan Dubrovka-teatteriin lokakuussa 2002. Kronstadtin sotilasakatemian johdon suhtautuminen kuvauksiin muuttui panttivankidraaman jälkeen epäileväksi, ja kuvausten jatkaminen koulussa vaati suuria ponnistuksia mm. lupien saamiseksi. Kuvaukset päättyivät lopullisesti syksyllä 2003, kun Tšetšenian levottomuudet alkoivat levitä Ingušiaan ja kukaan ei enää halunnut näyttäytyä kameralle. Tekijät ovat luonnehtineet kuvausoloja vaikeiksi ja vaarallisiksi. Venäläisten pommitukset ja raakuus siviiliväestöä kohtaan ja tšetšeenien julmat terrori-iskut jatkuvat yhä. Melancholian 3 huonetta on herättänyt eri puolilla maailmaa paljon huomiota. Ohjaaja Honkasalo on saanut elokuvastaan mm. kriitikko- ja ihmisoikeuspalkintoja. |
| (Lähde: elokuvan lehdistömateriaali) |
