YT-neuvottelut on Metsäjätti-elokuvan lisäksi tuttu termi taloutta ja työpaikkoja koskevista uutisissa. YT-neuvottelujen taustalla on yhteistoimintalaki, jonka tarkoituksena on edistää työntekijöiden ja työnantajan välistä vuorovaikutusta. Yhteistoimintaneuvottelut täytyy käynnistää mm. tilanteessa, jossa vähintään 20 henkilöä työllistävä työnantaja aikoo esimerkiksi irtisanoa henkilöstöä toiminnan vähentämisen, toiminnan toiselle paikkakunnalle siirtämisen tai työpaikan sulkemisen vuoksi. Työntekijöiden edustajana neuvotteluissa voi olla esimerkiksi luottamusmies tai työsuojelutarkastaja.

Suoran irtisanomisen sijaan etenkin pitkäaikaisille työntekijöille pyritään tarjoamaan pehmentäviä irtisanomispaketteja. Elokuvassa Metsäjätti tarjoaa esimerkiksi 10 kuukauden palkkaa tai ns. eläkeputkea niille, jotka suostuvat lähtemään. Yhtiöt voivat tarjota myös koulutusta uusiin tehtäviin yhtiön sisällä tai muuta kompensaatiota.

Lue lisää yhteistoimintalaista Työ- ja elinkeinoministeriön tai YTY ry:n sivuilta.

1. Millaisena YT-neuvottelut sekä työnantajan ja työntekijöiden välinen kommunikaatio elokuvassa kuvataan?

2. Millaisia ihmiskohtaloita elokuvassa nähtyjen irtisanomisten takana oli?

Eläkeputki

Syksyllä 2020 hallitus neuvotteli budjettiriihessä niin sanotun eläkeputken poistamisesta. Eläkeputkeksi sanotaan käytäntöä, jossa ikääntyvämmästä päästä irtisanottu saa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa 400:n (tai tietyissä tapauksissa 500:n) päivän ajan, ja jos hän on ansiosidonnaisen päättyessä vähintään 61-vuotias (v. 2020), hän tulee saamaan ansiosidonnaista eläkeikään saakka. Hänen ansiotasonsa ei siis romahda valtavasti, vaikka uutta työtä ei löytyisikään. Tätä systeemiä ollaan mahdollisesti poistamassa. Syyksi sanotaan usein iäkkäämpien työntekijöiden, yli 55-vuotiaiden parempaan työssäoloprosenttiin pyrkiminen.

3. Mitä etua tai haittaa eläkeputken poistamisesta on/olisi?

Yksi väite on, että jos eläkeputki poistetaan, YT-neuvotteluissa irtisanomiset eivät kohdistuisi niin yleisesti iäkkäämpiin työntekijöihin. Heille ei myöskään tulisi houkutusta lähteä töistä ennen eläkeikää työnantajan sellaista ehdottaessa.

Vasta-argumentti tälle on, että yli 55-vuotiaiden on vaikea löytää uutta työtä Suomessa, jossa ikäsyrjintä on yleistä työmarkkinoilla. Näin ollen yli 55-vuotiaana työttömäksi jäävä putoaisi ansiosidonnaisen päivien päättyessä KELAn peruspäivärahalle, joka on alle puolet esimerkiksi vaneritehtaan ammattimiehen ansiosidonnaisesta päivärahasta. Viimeisinä vuosinaan ennen eläkeikää iäkkäämpi työtön siis putoaisi tuloloukkuun ja joutuisi hakemaan toimeentulotukea. Tätä pidetään epäoikeudenmukaisena pitkän uran tehneen ihmisen kohdalla.

4. Uskotko, että eläkeputken poisto todellakin lisäisi yli 55-vuotiaiden työssäkäyntiä?

5. Mitä eroa on ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla ja KELAn peruspäivärahalla? Tietoa löytyy mm. Kelan sivuilta.