Pää- ja sivuhenkilöt

Päähenkilö (tai -henkilöt) on se keskeinen hahmo, jonka toimintaa elokuvassa tarkimmin seurataan. Hänellä on tavoitteita, joiden täyttymisen tiellä voi olla esteitä. Tavoitteisiin pääsemistä estävät mm. kohtalonoikut, henkilön omat pelot ja muutosvastaisuus sekä ulkopuoliset vastustajat hirviöistä äkäisiin appivanhempiin. Usein päähenkilö saavuttaa haluamansa vasta kehittymisen ja muuttumisen myötä.

Vaikka tarina kerrotaan päähenkilön kautta, ilman sivuhenkilöitä elokuva jäisi ohueksi. Sivuhenkilöt paitsi kuljettavat elokuvan juonta eteenpäin, myös syventävät päähenkilöä. Eriluonteisten sivuhenkilöiden kautta katsojalle paljastuu useita näkökulmia päähenkilöön, johon ei elokuvan pituuden puitteissa välttämättä muuten saisi yhtä monipuolista otetta. Päähenkilön suhtautuminen rakastettuun tai viholliseen on erilainen kuin naapuriin, poliisiin tai ystävään. Pää- ja sivuhenkilö voivat olla toistensa vastakohtia tai läheisiä apureita. Aina he eivät edes tunne toisiaan, vaan sivuhenkilön tehtäväksi muodostuu esimerkiksi ulkopuolisen todistajan tai hauskuuttajan rooli.

Rikoselokuvissa noudatetaan monesti samantyyppistä kaavaa: on ongelma, jonka ratkaisua varten keskushenkilön ympärille kerääntyy porukka. Kunkin hahmon tehtävät pulman ratkaisussa vaihtelevat tämän lahjojen mukaan. Luonteiltaan, kiinnostuksiltaan ja kyvyiltään erilaiset henkilöt luovat pohjaa mehevälle dialogille, ja samalla katsoja pääsee ihailemaan taitavia yksilösuorituksia. Toisaalta myös yhteisöllisyys korostuu, sillä ilman ryhmän yhteistyötä tehtävä jäisi useimmiten suorittamatta.

Jeunet’n elokuvien hahmoille on tunnusomaista neuroottinen käytös. He keräilevat pakkomielteisesti tiettyjä tavaroita ja suorittavat päivittäisiä rituaalejaan. He ovat kuin suurkaupungin omia kylähulluja, mutta useimmiten sympaattisella tavalla vinksahtaneita. Micmacsin hahmokokoelma on malliesimerkki tällaisista tyypeistä. Kullakin on omat tapansa, joita hän pakonomaisesti toistaa. Kierrätysluolan asukkaat ovat särmikkäitä mutta hyväntahtoisia. He tuntevat Pariisin katot ja kujat kuin omat taskunsa. 

Orpous on saduista tuttu teema, joka toistuu Jeunet’n elokuvissa. Monilta hänen keskushahmoiltaan puuttuu yksi tai molemmat vanhemmat. Myös Bazil menettää vanhempansa, mutta löytää uuden perheen kierrätysporukasta. Joukolla on yhteinen äitihahmo, jonka omat lapset hävisivät peilitaloon.

Tehtäviä

• Bazilia esittävä Dany Boon on luonnehtinut hahmoaan lapsenomaiseksi aikuiseksi, joka on eksyksissä raa’assa maailmassa. Boon vertaa Bazilia elokuvahistorian merkkihenkilöön, Charles Chaplinin kulkurihahmoon. Monen Micmacsin hahmon eleissä on paljon samaa kuin mykkäkomedian näyttelijöiden liikehdinnässä. Katsokaa yhdessä tunnilla 1900-luvun alun mykän kauden mestareiden (Chaplin, Buster Keaton, Harold Lloyd tai Stan Laurel ja Oliver Hardy eli Ohukainen ja Paksukainen) elokuvista pätkiä YouTubesta. Tarkkailkaa näyttelijöiden elekieltä ja verratkaa sitä Micmacsiin. Miten Jeunet’n elokuvassa näkyy varhaisen komedian vaikutus?  
   
• Lumikilla on seitsemän kääpiötään ja Micmacsin kierrätysperheessä on seitsemän jäsentä, joista kullakin on omat erikoisominaisuutensa.  Muistatko muita elokuvia tai satuja, joissa päähenkilön ympärillä oleva tiimi auttaa tätä pääsemään tavoitteeseensa?
   
• Mitä elokuvan jälkeen tapahtui? Kirjoita lyhyt kuvaus siitä, miten kuvittelet henkilöiden elämän jatkuneen. Ajankohta voi olla välittömästi elokuvan loputtua tai myöhemmin.
   
• Jeunet kertoo innoituksensa elokuviin tulevan englantilaisen taruston hahmosta Tom Thumb. Tom on isänsä peukalon kokoinen poika, joka joutuu uskomattomiin seikkailuun. Tutustu tarinaan täällä.
  Mitä yhtäläisyyksiä huomaat Tom Thumbin tarinassa ja Jeunet´n elokuvissa?

 

Kantaaottavuus vs. komedia

Omalaatuinen huumori on tyylin ohella asia, josta Jeunet’n elokuvat tunnetaan. Hänen elokuviensa huumori on absurdia mutta terävää. Hauskat jutut kumpuavat synkistäkin aiheista, esimerkiksi kannibalismista (Delicatessen), pakkomielteisestä mustasukkaisuudesta (Amélie) ja kodittoman selviytymiskeinoista (Micmacs). Vaikka huumori ei perustu irvistelyyn, näyttelijät työskentelevät ilmeikkäästi ja fyysisesti.

Jeunet tahtoi ottaa kantaa aseteollisuuteen, mutta ei halunnut tehdä vakavaa elokuvaa. Komedian lähtökohdiksi muodostuivat vastakohtaparit: väkivallan välineitä valmistavat pukumiehet ja kierrätystavaraa välittävät kodittomat. Etenkin elokuvan alussa ja lopussa (Bazilin isän kuolema ja sodan uhrien esittäminen) paistaa sotimisen raadollisuus. Aseonnettomuuden johdosta Bazil vammautuu loppuelämäkseen. Painavia teemoja keventävät humoristiset henkilöhahmot ja tapahtumat.

Yksi elokuvan pääteemoista on kierrätys. Joukkio asuu romusta rakennetussa luolassa ja heidän pääelinkeinonsa on kierrätystavaran diilaaminen. Käytetyistä esineistä valmistuu myös taideteoksia, liikkuvia robotteja ja ansoja vihollisille.   

Tehtäviä

• Mikä oli Micmacsissa hauskinta? Kuka oli elokuvan humoristisin hahmo ja miksi? Entä oliko elokuvassa henkilöitä tai vitsejä, jotka eivät naurattaneet?
   
• Muistele muita mustan huumorin elokuvia ja televisiosarjoja. Onko huumori mielestäsi hyvä tapa käsitellä vakavia asioita: meneekö sanoma paremmin vai huonommin perille huumorin keinoin? Mille kaikelle saa nauraa? Mistä luulet mustan huumorin suosion johtuvan? Mitä muita komedian alalajeja muistat ja mikä on niille tyypillistä?
   
• Vertaa Micmacsia muihin elokuviin, joissa on samantyyppiset aiheet. Onko elokuvan kodittomuudesta ja köyhyydestä antama mielikuva kaunisteltu?

 

Koston oikeutus

Elokuvan päähenkilö Bazil haluaa kostaa niille, joiden uskoo olevan vastuussa sekä hänen isänsä kuolemasta että omasta vammautumisestaan. Kosto henkilöityy asetehtaiden johtajiin.

Pienen ihmisen taistelu suurta koneistoa vastaan on Jeunet’n elokuvissa toistuva asetelma. Kadonneiden lasten kaupungissa nuori tyttö ja mies käyvät taistoon lapsia sieppaavaa tiedemiestä ja tämän koneistoa vastaan.

Tehtäviä

• Muistele muita elokuvia, jossa on kostoteema. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja löydät niistä Micmacsiin verrattuna? Onko jotain tiettyä elokuvatyyppiä, jossa koston teema esiintyy muita useammin?
   
• Jakakaa luokka kahtia. Toinen puoli esittää Micmacsin kierrätysjengiä, toinen aseteollisuuden työntekijöitä. Kuvitelkaa, että tapaatte elokuvan tapahtumien jälkeen. Väitelkää siitä, oliko koko tapahtumaketju oikeutettu vai ei. Perustelkaa mielipiteenne.
   
• Toimintaelokuvissa päähenkilö saattaa listiä tusinan vastustajia päästäkseen tavoitteeseensa, eikä katsoja välttämättä näe tätä vääränä. Myös Bazil käyttää kostoon sellaisia kyseenalaisia keinoja kuin salakuuntelu, huijaus ja sieppaus. Lopulta hän levittää netissä materiaalia, jolle nauretaan ympäri maailmaa, varmasti vastoin kuvattujen tahtoa. Katsojan sympatiat ovat kuitenkin Bazilin puolella. Miksi elokuvissa katsoja on useimmiten päähenkilön puolella, vaikka tämä ei olisi aina mukava tai toimisi yleisten moraalisääntöjen mukaan? Miksi katsoja antaa päähenkilölle anteeksi sellaista, jota ei hyväksyisi saman elokuvan sivuhenkilöltä saati tosielämässä? Millaisia keinoja elokuvatekijät käyttävät saadakseen katsojat uskomaan päähenkilön olevan oikeassa?